Sähköautojen pullonkaula tulossa vastaan

Viime viikolla Volkswagen ilmoitti tehneensä 50 miljardin euron edestä sitovia sähköautojen akkutilauksia niiden suurimmille valmistajille eli Ruotsalaiselle Northvoltille, Etelä-Korealaisille SKI:lle, LG Chemille ja Samsung SDI:lle ja myös Kiinan CATL:lle. Nimittäin Volkswagenin ensimmäisen täyssähköisen sarjatuotantoauton eli Audi e-tronin tuotantoa on jouduttu pudottamaan akkupulan vuoksi. Nykyisin puhutaan varsin pienistä määristä, mutta jo ensivuonna on selvää, että sähköautoja ei voida valmistaa akkupulan vuoksi sitä määrää, kun olisi tarvetta. Kysymys ei yksinomaan ole tehtaista vaan kolmesta mineraalista litiumista, nikkelistä ja koboltista.

Näistä tärkeimmän eli ”valkoiseksi öljyksi” sanotun litiumin tuotantoalueet ovat Australiassa, Kiinassa, Etelä-Amerikan ”kultaisessa kolmiossa” Argentiina, Chile ja Bolivia sekä USA:ssa Nevadassa. Tuotanto on neljän kaivosjätin hallussa eli Albermare (USA), SQM (Chile), FMC (Argentiina) ja Sichuan Tianqi (Kiina). Suomi liittyy myös kuvaan, sillä Keliber Oy on pikkuhiljaa tai sitä mukaan valitusrumba saadaan oikeusasteissa käsiteltyä, aloittamassa Keski-Pohjanmaalla Kaustisilla litium -kaivoksen. Esiintymän sanotaan olevan Euroopan suurin. Keliber oli laskenut kaivoksen olevan hyvin kannattava, jos litiumin keskihinta olisi 10.000USD/tonni, nyt sen hinta on maailmanpörssissä on noin 15.000USD/tonni ja analyytikot puhuvat 23.000USD/tonni hinnasta ennen vuoden loppua. Onneksi Keliber on pääosin kotimaisessa omistuksessa, pääomistajan ollessa valtio. Käytännössä Keliber on Kalevalan Sampo.

Terrafame tuottaa myös tärkeätä nikkeliä ja kobolttia. Terrafame on aloittanut nikkelin jalostuksen autojen akkuteollisuuden käyttöön. Sieltä nikkelistä saa huomattavasti paremman hinnan kuin terästeollisuudelta ja kysyntä on taattu. Terrafamen nikkeliesiintymä on Euroopan suurin.

Kolmannen mineraalin koboltin hinta on kolminkertaistunut tänä vuonna ollen 29.000USD/tonni. Koboltin suurin tuottaja on Kongo, mutta Suomessakin louhitaan Kyyjärven kaivoksella ja Terrafame on myös aloittamassa koboltin tuotannon. Myös Finncobalt on avaamassa uudestaan jo suljetun Outokummun Hautalammen kaivoksen. Sieltä on tarkoitus louhia kobolttia ja nikkeliä. Euroopan ainoat koboltti esiintymät ovat Suomessa.

Toivottavasti valtio osaisi käyttää nyt kerrankin fiksusti määräävää omistustaan Keliberissä ja Terrafamessa. Molemmat yhtiöt tulevat vuolemaan kultaa, jos vain keskittyvät sähköautojen akkupuoleen niin kuin lienee tarkoitus.

Sähköautojen kannalta keskeistä on myös akkutehtaiden tuotantokyky. Nyt ollaan tilanteessa, jossa kapasiteettia ei yksinkertaisesti ole. Eurooppaan on Saksaan  rakenteilla Kiinalaisen CATL:n akkutehdas, jonka tuotannon 14 GWh on jo ostanut BMW. Myös Kiinalainen SVOLT Energy Technology etsii myös tehdaspaikkaa Euroopasta 20 GWh akkutehtaalleen. Teslan akkutehtaan tuleminen Eurooppaan näyttää tällä hetkellä olevan kysymysmerkki, kysymys on lähinnä mikä on Tesla -mallien myyntiennuste jatkossa Euroopassa, onko kannattavaa rakentaa omaa tehdasta. On ennustettu, että vuoteen 2025 mennessä Euroopassa olisi noin 10 akkutehdasta.

Autonvalmistajien kannalta akkukehitys ja valmistus on pullonkaula. Tehtaita nykyisille litiumionin akuille ei laiteta pystyyn päivässä samoin kuin akkujen kehitys on polkenut pitkään paikallaan. Suomen tavoitteita liikenteenpäästöjen hillitsemiseen ei hallituksessa oltu realistisia tai edes vaivauduttu ottamaan asioista selvää. Puhumattakaan siitä, että sama pikkuauto on sähkökäyttöisenä 10.000e kalliimpi. Kuluttaja usein äänestää lompakollaan.

USA on kuitenkin automaailman veturi globaalisti ja jos Trumpin hallinnon esitys läpi mennessään jäädyttää autojen emissiopäästörajat vuoden 2020 tasolle aina vuoteen 2026 asti. Se tarkoittaisi, että sähköautojen infrastruktuuri USA:ssa ottaisi takapakkia. USA:ssa autonvalmistajat ovat jo laskeneet hyötyvänsä 319 miljardia dollaria, jos Trumpin esitys menee läpi. Kysymys kuuluu, onko Eurooppa yksin riittävän suuri markkina-alue, kun Kiinankin markkinat ovat hyvin kotikutoiset. Venäjä ei ole kiinnostunut eikä myöskään Aasia ostamaan sähköautoja. Jotenkin vaikuttaa, että EU omassa sähköauto politiikassaan on vähän kuin ajamassa käärmettä pyssyyn?