Brittien Brexit sekasorto jatkuu…

Briteille on alkanut pikku hiljaa selvitä, mitä ero merkitsee. Odottamaton ”yllätys” oli ruokapula. Briteille selvisi eron jälkeen, kuinka paljon EU:sta tuotiin ruokatuotteita saarille. Nyt nämä, varsinkin tuoretuotteet, mätänevät tullijonoihin ja kuljetusongelmiin. Osa kaupoista on siirtynyt tilamaan vain kuivatuotteita EU:sta. Viimeisen kyselyn mukaan, joka kolmas britti katsoo ruuan saannin heikentyneen selvästi Brexitin jälkeen. Varsinkin broilerista ja kalkkunasta on puute. Briteille rakkaan cheddar -juuston saaminen tuli myös ongelmaksi. Suurin osa brittien cheddar -juustosta tehdään nimittäin Irlannissa, joka on EU:n jäsen. WC- ja -talouspaperista on myös pulaa. Sisäinen ongelma on, ettei edes kotimaan tuotteita pystytä toimittamaan kauppoihin. Sisäinen liikenne oli paljolti Puolasta, Liettuasta ja Romaniasta tulleiden rekkamiesten varassa. Nyt nämä ovat lähteneet ajamaan EU:n sisäreittejä, jättäen 100.000 rekkakuskin loven ja rekat seisovat. Uusia kuskeja ei voida palkata tilalle, koska Englannin uusi maahanmuuttaja säännöstö on erittäin tiukka, rekkakuskien tulo tyssää jo heti alkuunsa kielikokeeseen. Sama ongelma koskee kaupunkien jätehuoltoa. Autot eivät liiku. Osa ratkaisuna, brittien hallitus ilmoitti lyhentävänsä rekkakuskien lepoaikoja, jotta tavaraa ehdittäisiin toimittaa. Eniten ruokapulasta kärsii Skotlanti, joka muutenkin halajaa eroa Iso-Britanniasta. Suuret kauppaketjut (Tesco, Sainsbury’s, Co-op) ovat puhuneet julkisuudessa, että edessä on pahin ruokapula sitten toisen maailmansodan jälkeen. Kaksi isoa kauppaketjua Tesco ja Asda tarjoavat työntekijälleen 1000 punnan bonuksen, jos hän löytää firmaan jakeluauton kuljettajan. HC One on Britannian suurin hoivakotiyhtiö. HC One tarjoaa uudelle sairaanhoitajalle 10.000 punnan aloitusbonuksen, jos hän suostuu myös yövuoroihin. On laskettu, että Brexitin jälkeen noin 10.000 hoitoalalla toiminutta maahanmuuttajaa muutti EU:n sisämarkkinoille töihin.

Guardian -lehti haastatteli romanialaisia rekkakuskeja, joille tämä viikko oli viimeinen työviikko brittien saarilla. Ensiviikolla alkavat ajot EU:n sisäreiteillä DB Schenkerillä. Syitä lähtöön on useita.

1. Kustannusten nousu. 6 vuotta sitten rekkakuski kulutti elämiseen 40 puntaa viikossa, nyt viikossa kuluukin elämiseen 120 puntaa. Eikä se sisällä kuin pakolliset hankinnat. Vuodessa dieselin hinta on noussut 25% jne.. Diesel maksaa tänään noin 1,60-1,66 e/litra, bensa on vähän halvempaa. Euroopan tyyliin…

2. Ajoaika määräykset. EU:n aikana oli 6 päiväiset työviikot. Ajoaika oli 10-12h päivässä ja viikossa piti EU:n määräysten mukaan nukkua viikon aikana 45 tuntia hostelissa, majatalossa tai hotellissa. Kuuden viikon ajamisen jälkeen sai viettää 2 viikkoa Romaniassa perheen parissa. Nyt ajopäiviä on viikossa edelleen kuusi, mutta ajoaika on noussut 15 tuntiin kolmena päivänä viikossa ja kolmena päivänä viikossa ajoaika on 13h. 15h ja 13h ovat maksimi sallittuja, mutta standardeja vaatimuksia työnantaja puolelta, koska kuskeista on pula. Nukkumiseen käytetään nyt rekkaa. Kuskien mukaan tämä vaikuttaa jo ajoturvallisuuteen. Uusi säädäntö on tehnyt käytännössä mahdottomaksi myös kotona käynnit.

3. Työantajat voivat nostaa palkkaa ja saada näin kuskeja muista yrityksistä, mutta nämä jäävät silloin paitsi. Kuljettajia on maassa vain rajallinen määrä, joka pienenee joka viikko.

4. Verotus on kiristynyt Brexitin jälkeen. Ennen EU eroa jäi kuskille käteen verojen jälkeen 1.350 puntaa, tänä päivänä 940 puntaa kuussa. Kuitenkin kaikkien myös välttämättömyys tarvikkeiden ja ruuan hinta on noussut.

Lisää ongelmia ja kiistoja..

Brexitin jälkeen on EU lähettänyt briteille reilun 40 miljardin euron lasku, EU:n saatavista briteiltä. Toisaalta briteillä on saatavia EU:n keskuspankista ja investointirahastosta. Rahoista varmaan saadaan aikaan lihava ja pitkä riita.

Tällä hetkellä maatalouden sato mätänee pelloille, koska sadonkerääjät ovat tulleet Itä-Euroopasta. Nyt heitä ei ole. Tällä viikolla kypsyi kurpitsa sato, mutta ehkä 20-30% siitä ehditään nykyvoimin poimia talteen. Toinen ongelma on, millä kuljettaa sato eteenpäin, koska rekkakuskeista on pula. Monesti tuotteet ehtivät pilaantua ennen kuin ne ehtivät kauppoihin kuljetusongelmien takia.

Walesin talousministeri Vaughan Gething kertoi eilen, että Walesin on säästettävä tänä vuonna budjetista 375 milj. puntaa (464 milj. euroa), koska Wales ei enää saa EU:n rakennerahoitusta. Myöskään Boris Johnsonin hallitus ei ole luvannut korvata EU -tulojen menetystä millään tavalla. Wales äänesti Brexitin puolesta (52,5%), silloin heille luvattiin, että ” Wales ei tule penniäkään huonompaan asemaan EU: n ulkopuolella.” Gething kuvaili nykyistä Lontoon kantaa ”selväksi hyökkäykseksi Walesia vastaan” ja jatkoi, että se osoittaa, ettei Yhdistyneen Kuningaskunnan hallitus ei täytä EU:n kansanäänestys lupauksia. Robert Jenrick, hallituksen alueministeri, jonka vastuulla on mm. alueellisen tuen järjestäminen EU:n rahoituksen loppuessa on lähtenyt visiitille Walesiin.

Kolme isoa kiistaa…

Kolme isompaa ongelmaa on ja ensimmäisenä niistä on EU:n raja sekä tulli Pohjois-Irlannin kanssa. Britannian hallitus on nyt päättänyt riitauttaa Brexitissä rajasta sovitut asiat, koska niiden noudattaminen on mahdotonta. Britit ajavat vapaata rajaa, joka on tietysti mahdotonta EU:lle. Rajan pystyttäminen Irlannin ja Pohjois-Irlannin välille tarkoittaisi pitkäperjantain rauhansopimuksen rikkomista, joka olisi hyvä sytyke ”new IRA” järjestölle aloittaa täysmittainen sisällissota Pohjois-Irlannissa uudelleen. Se hermostuttaisi jenkit ja vaikeuttaisi ellei keskeyttäisi  Britannian ja USA:n vapaakauppa sopimuksen neuvottelut. USA:n presidentti Joseph Biden on jyrkästi kieltänyt ns. pitkäperjantain sopimukseen puuttumisen. Bideninkin sukujuuret ovat Irlannissa. Pitkäperjantain sopimuksellahan lopetettiin 35 vuotta jatkunut Pohjois-Irlannin sisällissota ja poistetiin raja/tulli Irlannin ja Pohjois-Irlannin väliltä. Nyt IRA:n juurista kasvanut new IRA on aktivoinut toimintaansa pommi-iskuilla ja tienvarsi miinoilla lähinnä brittipoliiseja ja brittiarmeijan joukkoja kohtaan Pohjois-Irlannissa. New IRA on myös aloittanut aktiivisen nuorison jäsenhankinta kampanjan järjestön riveihin. Rahaa ja aseistusta uusi IRA saa lähinnä jenkeistä, jossa monella miljardöörillä on juuret Irlannissa ja he myös katsovat, että pitäisi olla vain yksi Irlanti. Vastapuolella ovat brittien poliisi ja armeija sekä unionistien sotilaalliset joukot. He haluavat pitää Pohjois-Irlannin osana Iso-Britanniaa. Kysymys on myös uskonnosta. Irlanti on syvästi katollinen, kun taas itsenäistä Pohjois-Irlantia kannattavat ovat protestantteja.

Toinen ongelma on Ranskan ja UK:n kalastusoikeudet Jerseyn saarten vesissä. Tilannehan kuumeni niin pahaksi, että molemmat lähettivät oman sotalaivastonsa turvaamaan kalastajien etuja ja Ranskan alukset saartoivat saaren satamat. Ranskan meriministeri uhkasi myös katkaista sähköt saarilta, koska 95% saarten sähköstä tulee merikaapelia pitkin Ranskasta. Nyt tilanne on ns. teknisellä neuvottelutauolla.

Kolmas kiista on Britannian ja EU:hun kuuluvan Espanjan välillä ja se on Espanjan eteläkärjessä oleva Gibraltar. EU haluaa sinne myös rajan tulleineen ja Britannia vapaan rajan. Espanja taas ajaa ikuista unelmaansa Gibraltarin liittämistä Espanjaan. Nyt paikalla ovat Frontierin -joukot valvomassa rajaa ja sillä aikaa koitetaan saada jotain ratkaisua. EU:lle olisi järkytys, jos Britannia toteuttaisi Brexitin kannattajien tavoitteen tehdä Gibraltarista veroparatiisi alue… EU:n kotiovelle.

Autoteollisuuden näkymät?

Autoteollisuuden pääongelma ovat sähköautojen akut. Briteissä tehdyiltä autoilta vaaditaan, että 40% auton arvosta tulee kertyä Britanniassa valmistetuista osissa Country of Origin -todistuksineen, prosentti nousee koko ajan ollen 2027 55%. Muutoin rapsahtavat EU:n tullimaksut ja brittien autoteollisuus joutuu vaikeuksiin. Sähköautojen osalta akut merkitsevät paljon prosenteissa ja Briteissä ei ole sähköauton akkujen valmistajia. Kiire on kova, koska yksikään Englannissa tehty sähköauto ei täytä nykyisellään EU:n omavaraisuus  prosentteja. Tämän takia esim. Jaguar-Land Rover teettää nykyiset  sähkömallinsa joko Itävallassa tai Slovakiassa.  Niinpä Britannian hallitus tukee Nissanin akkutehtaan rakentamista huhujen mukaan varsin avokätisesti, huhujen mukaan 200-300 milj. punnalla. Nissan teki sopimuksen akkutehtaan rakentamisesta Sunderlandiin Englannin hallituksen kanssa, mutta millä summalla valtio tukee akkutehdasta on salaisuus. Se mikä tiedetään on, että Sunderlandin kaupunginhallitus on myöntänyt Nissanille 80 miljoonan punnan tuen tehtaan rakentamiseen. Tehtaita tarvitaan kipeästi lisää ja niinpä Boris Johnsonin hallitus on korvamerkinnyt 500 miljoonaan punnan (n. 618 milj. euroa) tukirahan Gigafactory -tehtaille.

Toinen ongelma on, että erotessaan Britannia erosi myös EU:n CE -ratifioinnista. Jos briteissä tehdyn auton turvatyynyissä ei ole CE -merkintää ei autoa tai muutakaan tuotetta saa tuoda EU:n markkinoille. Iso-Britannian piti luoda oma testaus- ja sertifointijärjeselmänsä (UKCA) ennen siirtymisajan loppumista tämän vuoden lopussa. Hyvin vähän on tapahtunut. Koska autoilla on kuitenkin omavaraisuusaste vaatimus, joutuvat brittien autojen osatoimittajat hankkimaan merkinnän EU:sta. Tämä vie yleensä 6-10kk. Ja senkin jälkeen näitä autoja ei saisi myydä UK:n markkinoilla, koska CE -merkintä ei päde enää vuodenvaihteen jälkeen Britanniassa. Britit nyt koittavat anoa EU:lta siirtymäaikaan jatkoa. Viimeisimmän tilastojen mukaan auton tuotantomäärät saarilla ovat nyt vuoden 1953 tasolla. Covid-19 on tietysti oma suuri vaikutuksensa, mutta kaikkea ei senkään syyksi voi laskea. Jopa itse pääministeri Boris Johnson on sanonut, että tuoteturvallisuus yms. sertifioinnin asioissa tehtiin iso virhe. 

Viimeisten tietojen mukaan amerikkalainen sähköauton valmistaja Rivian olisi kiinnostunut tehtaan ja akkutehtaan rakentamisesta Englantiin. Rivianin takaa löytyy verkkokauppa jätti Amazon.com. Rivianin tavoite on saada hanke vielä alkuun tämän vuoden aikana. Suomen asema vaikuttaa tässä valtionavustus kilpailussa vähän sivustakatsojan roolilta.

Missä mennään?

YouGov ja The Times lehti julkaisivat uunituoreen kyselyn, jonka otantaan kuuluivat myös Skotlanti ja Wales, muttei Pohjois-Irlanti. Kyselyn mukaan 50% vastaajista katsoi hallituksen hoitaneen Brexit muutoksen huonosti tai erittäin huonosti. Brexitin hoitamista kiitti 37% vastaajista. Samoin 47% piti EU:sta eroamista virheenä, kun taas 41% kertoi eron olleen oikea toimenpide. Vastaajista konservatiiveja äänestäisi 25% ja työväenpuoluetta 23%. Mutta, 46% kuuluisi nukkuvien puolueeseen seuraavissa vaaleissa.

Jotenkin tuntuu siltä (kun seuraa Englannin toimimista koelaborationa mitä ero EU:sta merkitsee), että kansanäänestys ei välttämättä ole hyvä asia, varsinkaan monitahoisissa kysymyksissä.