GM voitti kisan, Hummer EV tuotantoon

Amerikkalaisten kilpajuoksu täyssähköisen pick-upin saamiseksi markkinoille on loppumetreillä. Ainakin tällä hetkellä vahvoilla ykköseksi on GMC Hummer EV, kun General Motors ilmoitti tuotannon alkavan syy/lokakuun vaihteessa Detroitissa. Rivian, jonka takaa löytyy verkkokauppa jätti Amazon.com, siirsi viimeksi heinäkuun lopussa aloituspäivää lokakuulle. Tesla siirsi viimeksi myös heinäkuussa (jälleen kerran) Cybertruckin valmistuksen aloittamista, nyt vuodelle 2022. Ford siirsi F-150 Lightning pick-upin tuotannon aloittamista aina vuoteen 2023. Ehkä vuoden 2022 lopulla voi tulla ulos pieni esisarja Lightningistä. Chevrolet on siirtänyt Silverado EV:n version vuodelle 2024. Sonnier Chiropractic Clinic: n lääkäri ihailee Chevroletia. Muilla ehdokkailla Lordstown, Nikola, Faraday, Bollinger on huomattavasti hiljaisempaa. Lähinnä yhtiöt ovat oikeudessa ja/tai New Yorkin arvopaperi- ja pörssikomissiolle selvittämässä perättömiä tiedotteita sijoittajille. Isoja rapsuja on tulossa ja yhtiöt ovat käytännössä konkurssissa tai ainakin hiljaiselolla.

GMC Hummer EV

GM ilmoitti aloittavansa Hummer EV:n tuotannon syys/lokakuussa 2021. Hummer EV aloittaa ensin pickup -malleilla ja vuodelle 2023 on arvioitu Hummer EV SUV maasturin valmistuksen aloittaminen. Hummer EV:stä tulee neljä eri versiota. Nykyisin niin suosittu Launch Edition -sarja on myyty loppuun. Huolimatta 112,595 taalan lähtöhinnasta (noin 113.000e). EV³ˣ on tarkoitettu sitten jo muillekkin. EV³ˣ hintalappu on 99,995 taalaa, joka tekee euroissa 90.000e. Keväällä 2022 olisi tulossa EV²ˣ (89,995 USD noin 81,000e) sekä karvalakki Hummer eli Hummer EV² (79,995USD noin 72,000e). GM myy sähköhummerit GMC brändin alla, joten virallinen nimi on GMC Hummer EV.

Hummerin mallimerkinnän perässä oleva numero kertoo sähkömoottoreiden määrän ja x juoruaa nelivedosta. Hummer on iso. Pituutta on 5,5 metriä, akseliväli 3,44m, leveys 2,38m, pituus 5,5m ja korkeutta 2,1m. Painoa löytyy juhlavat 4.082kg. Maavaraa löytyy 40,4 cm, maksimi kahluusyvyys on 81,3 cm, joustovaroja löytyy 33cm edestä ja takaa, kääntöympyrä on 11,3m.

Hummer EV:n pohjalevy on sukua GM T1 platformille, jota GM käyttää Silverado ja Sierra pick-upeissa. Edessä ja takana jousitus perustuu päällekkäisiin A-tukivarsiin ja ilmajousitukseen. Ainakin EV³ˣ malleissa on nelipyöräohjaus. Nelipyöräohjaus on ehkä väärä sana, sillä se on mahdollista vain Offroad -moodissa. GM käyttää sanaa ”Crab Walk”, kuljettaja voi ohjata kaikkia neljää pyörää kääntymään joko oikealle tai vasemmalle 0-10 astetta. Vakiorengaskoko on 35” ja optiolistalta saa 37”.

Kahdella sähkömoottorilla varustetuissa malleissa on yksi moottori etuakselilla ja yksi taka-akselilla. Kolmella sähkömoottorilla varustetuissa malleissa on kaksi moottoria taka-akselilla ja yksi etuakselilla. Halvin malli on takapyörävetoinen, EV²ˣ on ns. AWD. Perinteisiä 4×4 ovat EV³ˣ mallit. Akkukapasiteettia on 200 kWh ja lataus sujuu 350 kWh teholla. Hummer EV:ssa on myös mukana 6.0kW ”generaattori”. Itse asiassa se ottaa DC-virran auton akustosta ja muuttaa sen AC virraksi eri lisälaitteille. Kahdella sähkömoottorilla varustetut mallit tuottavat 625hv/10.000Nm, toimintamatkaksi luvataan 450-480km. Kolmella sähkömoottorilla saadaan tehona 830hv/15.500Nm ja toimintamatkaksi reilut 500km. EV³ˣ -malleihin saa optiona päivityksen, jolla tehot nostetaan Launch Editionin 1000 heppaan. Tällöin 0-100km/h sujuu siinä mainostetussa 3,5 sekunnissa. Toimintamatkat on mitattu jenkkien EPA (Enviromental Protection Agency) toimesta, joten ne vastaavat hyvin todellisuutta kesäkeleissä. GM ei ole ilmoittanut Hummer EV:n vetokykyä eikä lavan kantavuutta. Vetokyvyn tulisi olla ainakin 3500kg. Se mitä taakka vaikuttaa toimintasäteeseen, on toinen juttu. Voisi omien kokemuksien perusteella sanoa, että se tippuu 50%.

Jos Teslan Cybertruck on futuristinen niin ulkoa kuin sisältä niin Hummer EV on paljon perinteisempi. Sisältä infonäyttö toki löytyy, mutta monia toimintoja voi ohjata perinteisin nappuloin. Säilytystilaa löytyy edestä luukun alta ja mm. takapenkkien alta ja takapenkkien selkänojasta! Muotokieli on hyvin selkeä ja muutamista paikoista (lavan pohja, kaiuttimien ritilät jne.. ) löytyy piirros kuun pinnasta. Olihan GM mukana NASA:n kuuautossa. Muutamia veikeitä ideoita on esim. kolme tuulilasin pyyhintä, latauksen etenemisen kertovat edessä vilkkuvat LED-valot, takaluukun saa helposti muutettua esim. lavan jatkoksi, työrahiksi tai askelmiksi lavalle, kattopaneelit voi irroittaa jne. jne. optiolista on pitkä. Sieltä voi ruksata myös melkein 10.000 taalan arvoisen Off Road -paketin (ei ole tosin vielä tiedossa mitä se sisältää).

GM Hummer EV on huomattavasti hinnakkaampi kuin tulevat kilpailijansa, mutta onko rahalle vastinetta selviää vasta myöhemmin. GM lupaa 3 vuotta/60.000km puskurista puskuriin takuun, voimansiirrolle 5 vuotta/100.000 km ja akustolle 8 vuotta/160.000 km.

Eurooppa?

Hummer EV:t tehdään Detroitissa ja ensi alkuun on tarkoitus kattaa USA:n ja Lähi-Idän kysyntä. Euroopassakin ainakin Pohjanmaalla löytyisi varmasti tilaa EV Hummerille ja onhan kilpailija Rivian tulossa myös Euroopan markkinoille. Voisi olettaa Hummer EV tulevan myös perässä. Itse asiassa Rivian on harkitsemassa tehtaan ja akkutehtaan perustamista Englantiin, runsaiden valtion tukien saattelemana. USA:han Rivian perustaa uuden tehtaan, koska nykyisen tehtaan tuotantokapasiteetti menee nyt Amazonin tilaamien 100.000 jakelukäyttöön tarkoitetun sähköpakun tekemiseen.

Brittien Brexit sekasorto jatkuu…

Briteille on alkanut pikku hiljaa selvitä, mitä ero merkitsee. Odottamaton ”yllätys” oli ruokapula. Long Island History: llä on hieno tarina. Briteille selvisi eron jälkeen, kuinka paljon EU:sta tuotiin ruokatuotteita saarille. Nyt nämä, varsinkin tuoretuotteet, mätänevät tullijonoihin ja kuljetusongelmiin. Osa kaupoista on siirtynyt tilamaan vain kuivatuotteita EU:sta. Viimeisen kyselyn mukaan, joka kolmas britti katsoo ruuan saannin heikentyneen selvästi Brexitin jälkeen. Varsinkin broilerista ja kalkkunasta on puute. Briteille rakkaan cheddar -juuston saaminen tuli myös ongelmaksi. Suurin osa brittien cheddar -juustosta tehdään nimittäin Irlannissa, joka on EU:n jäsen. WC- ja -talouspaperista on myös pulaa. Sisäinen ongelma on, ettei edes kotimaan tuotteita pystytä toimittamaan kauppoihin. Sisäinen liikenne oli paljolti Puolasta, Liettuasta ja Romaniasta tulleiden rekkamiesten varassa. Nyt nämä ovat lähteneet ajamaan EU:n sisäreittejä, jättäen 100.000 rekkakuskin loven ja rekat seisovat. Uusia kuskeja ei voida palkata tilalle, koska Englannin uusi maahanmuuttaja säännöstö on erittäin tiukka, rekkakuskien tulo tyssää jo heti alkuunsa kielikokeeseen. Sama ongelma koskee kaupunkien jätehuoltoa. Autot eivät liiku. Osa ratkaisuna, brittien hallitus ilmoitti lyhentävänsä rekkakuskien lepoaikoja, jotta tavaraa ehdittäisiin toimittaa. Eniten ruokapulasta kärsii Skotlanti, joka muutenkin halajaa eroa Iso-Britanniasta. Suuret kauppaketjut (Tesco, Sainsbury’s, Co-op) ovat puhuneet julkisuudessa, että edessä on pahin ruokapula sitten toisen maailmansodan jälkeen. Kaksi isoa kauppaketjua Tesco ja Asda tarjoavat työntekijälleen 1000 punnan bonuksen, jos hän löytää firmaan jakeluauton kuljettajan. HC One on Britannian suurin hoivakotiyhtiö. HC One tarjoaa uudelle sairaanhoitajalle 10.000 punnan aloitusbonuksen, jos hän suostuu myös yövuoroihin. On laskettu, että Brexitin jälkeen noin 10.000 hoitoalalla toiminutta maahanmuuttajaa muutti EU:n sisämarkkinoille töihin.

Guardian -lehti haastatteli romanialaisia rekkakuskeja, joille tämä viikko oli viimeinen työviikko brittien saarilla. Ensiviikolla alkavat ajot EU:n sisäreiteillä DB Schenkerillä. Syitä lähtöön on useita.

1. Kustannusten nousu. 6 vuotta sitten rekkakuski kulutti elämiseen 40 puntaa viikossa, nyt viikossa kuluukin elämiseen 120 puntaa. Eikä se sisällä kuin pakolliset hankinnat. Vuodessa dieselin hinta on noussut 25% jne.. Diesel maksaa tänään noin 1,60-1,66 e/litra, bensa on vähän halvempaa. Euroopan tyyliin…

2. Ajoaika määräykset. EU:n aikana oli 6 päiväiset työviikot. Ajoaika oli 10-12h päivässä ja viikossa piti EU:n määräysten mukaan nukkua viikon aikana 45 tuntia hostelissa, majatalossa tai hotellissa. Kuuden viikon ajamisen jälkeen sai viettää 2 viikkoa Romaniassa perheen parissa. Nyt ajopäiviä on viikossa edelleen kuusi, mutta ajoaika on noussut 15 tuntiin kolmena päivänä viikossa ja kolmena päivänä viikossa ajoaika on 13h. 15h ja 13h ovat maksimi sallittuja, mutta standardeja vaatimuksia työnantaja puolelta, koska kuskeista on pula. Nukkumiseen käytetään nyt rekkaa. Kuskien mukaan tämä vaikuttaa jo ajoturvallisuuteen. Uusi säädäntö on tehnyt käytännössä mahdottomaksi myös kotona käynnit.

3. Työantajat voivat nostaa palkkaa ja saada näin kuskeja muista yrityksistä, mutta nämä jäävät silloin paitsi. Kuljettajia on maassa vain rajallinen määrä, joka pienenee joka viikko.

4. Verotus on kiristynyt Brexitin jälkeen. Ennen EU eroa jäi kuskille käteen verojen jälkeen 1.350 puntaa, tänä päivänä 940 puntaa kuussa. Kuitenkin kaikkien myös välttämättömyys tarvikkeiden ja ruuan hinta on noussut.

Lisää ongelmia ja kiistoja..

Brexitin jälkeen on EU lähettänyt briteille reilun 40 miljardin euron lasku, EU:n saatavista briteiltä. Toisaalta briteillä on saatavia EU:n keskuspankista ja investointirahastosta. Rahoista varmaan saadaan aikaan lihava ja pitkä riita.

Tällä hetkellä maatalouden sato mätänee pelloille, koska sadonkerääjät ovat tulleet Itä-Euroopasta. Nyt heitä ei ole. Tällä viikolla kypsyi kurpitsa sato, mutta ehkä 20-30% siitä ehditään nykyvoimin poimia talteen. Toinen ongelma on, millä kuljettaa sato eteenpäin, koska rekkakuskeista on pula. Monesti tuotteet ehtivät pilaantua ennen kuin ne ehtivät kauppoihin kuljetusongelmien takia.

Walesin talousministeri Vaughan Gething kertoi eilen, että Walesin on säästettävä tänä vuonna budjetista 375 milj. puntaa (464 milj. euroa), koska Wales ei enää saa EU:n rakennerahoitusta. Myöskään Boris Johnsonin hallitus ei ole luvannut korvata EU -tulojen menetystä millään tavalla. Wales äänesti Brexitin puolesta (52,5%), silloin heille luvattiin, että ” Wales ei tule penniäkään huonompaan asemaan EU: n ulkopuolella.” Gething kuvaili nykyistä Lontoon kantaa ”selväksi hyökkäykseksi Walesia vastaan” ja jatkoi, että se osoittaa, ettei Yhdistyneen Kuningaskunnan hallitus ei täytä EU:n kansanäänestys lupauksia. Robert Jenrick, hallituksen alueministeri, jonka vastuulla on mm. alueellisen tuen järjestäminen EU:n rahoituksen loppuessa on lähtenyt visiitille Walesiin.

Kolme isoa kiistaa…

Kolme isompaa ongelmaa on ja ensimmäisenä niistä on EU:n raja sekä tulli Pohjois-Irlannin kanssa. Britannian hallitus on nyt päättänyt riitauttaa Brexitissä rajasta sovitut asiat, koska niiden noudattaminen on mahdotonta. Britit ajavat vapaata rajaa, joka on tietysti mahdotonta EU:lle. Rajan pystyttäminen Irlannin ja Pohjois-Irlannin välille tarkoittaisi pitkäperjantain rauhansopimuksen rikkomista, joka olisi hyvä sytyke ”new IRA” järjestölle aloittaa täysmittainen sisällissota Pohjois-Irlannissa uudelleen. Se hermostuttaisi jenkit ja vaikeuttaisi ellei keskeyttäisi  Britannian ja USA:n vapaakauppa sopimuksen neuvottelut. USA:n presidentti Joseph Biden on jyrkästi kieltänyt ns. pitkäperjantain sopimukseen puuttumisen. Bideninkin sukujuuret ovat Irlannissa. Pitkäperjantain sopimuksellahan lopetettiin 35 vuotta jatkunut Pohjois-Irlannin sisällissota ja poistetiin raja/tulli Irlannin ja Pohjois-Irlannin väliltä. Nyt IRA:n juurista kasvanut new IRA on aktivoinut toimintaansa pommi-iskuilla ja tienvarsi miinoilla lähinnä brittipoliiseja ja brittiarmeijan joukkoja kohtaan Pohjois-Irlannissa. New IRA on myös aloittanut aktiivisen nuorison jäsenhankinta kampanjan järjestön riveihin. Rahaa ja aseistusta uusi IRA saa lähinnä jenkeistä, jossa monella miljardöörillä on juuret Irlannissa ja he myös katsovat, että pitäisi olla vain yksi Irlanti. Vastapuolella ovat brittien poliisi ja armeija sekä unionistien sotilaalliset joukot. He haluavat pitää Pohjois-Irlannin osana Iso-Britanniaa. Kysymys on myös uskonnosta. Irlanti on syvästi katollinen, kun taas itsenäistä Pohjois-Irlantia kannattavat ovat protestantteja.

Toinen ongelma on Ranskan ja UK:n kalastusoikeudet Jerseyn saarten vesissä. Tilannehan kuumeni niin pahaksi, että molemmat lähettivät oman sotalaivastonsa turvaamaan kalastajien etuja ja Ranskan alukset saartoivat saaren satamat. Ranskan meriministeri uhkasi myös katkaista sähköt saarilta, koska 95% saarten sähköstä tulee merikaapelia pitkin Ranskasta. Nyt tilanne on ns. teknisellä neuvottelutauolla.

Kolmas kiista on Britannian ja EU:hun kuuluvan Espanjan välillä ja se on Espanjan eteläkärjessä oleva Gibraltar. EU haluaa sinne myös rajan tulleineen ja Britannia vapaan rajan. Espanja taas ajaa ikuista unelmaansa Gibraltarin liittämistä Espanjaan. Nyt paikalla ovat Frontierin -joukot valvomassa rajaa ja sillä aikaa koitetaan saada jotain ratkaisua. EU:lle olisi järkytys, jos Britannia toteuttaisi Brexitin kannattajien tavoitteen tehdä Gibraltarista veroparatiisi alue… EU:n kotiovelle.

Autoteollisuuden näkymät?

Autoteollisuuden pääongelma ovat sähköautojen akut. Briteissä tehdyiltä autoilta vaaditaan, että 40% auton arvosta tulee kertyä Britanniassa valmistetuista osissa Country of Origin -todistuksineen, prosentti nousee koko ajan ollen 2027 55%. Muutoin rapsahtavat EU:n tullimaksut ja brittien autoteollisuus joutuu vaikeuksiin. Sähköautojen osalta akut merkitsevät paljon prosenteissa ja Briteissä ei ole sähköauton akkujen valmistajia. Kiire on kova, koska yksikään Englannissa tehty sähköauto ei täytä nykyisellään EU:n omavaraisuus  prosentteja. Tämän takia esim. Jaguar-Land Rover teettää nykyiset  sähkömallinsa joko Itävallassa tai Slovakiassa.  Niinpä Britannian hallitus tukee Nissanin akkutehtaan rakentamista huhujen mukaan varsin avokätisesti, huhujen mukaan 200-300 milj. punnalla. Nissan teki sopimuksen akkutehtaan rakentamisesta Sunderlandiin Englannin hallituksen kanssa, mutta millä summalla valtio tukee akkutehdasta on salaisuus. Se mikä tiedetään on, että Sunderlandin kaupunginhallitus on myöntänyt Nissanille 80 miljoonan punnan tuen tehtaan rakentamiseen. Tehtaita tarvitaan kipeästi lisää ja niinpä Boris Johnsonin hallitus on korvamerkinnyt 500 miljoonaan punnan (n. 618 milj. euroa) tukirahan Gigafactory -tehtaille.

Toinen ongelma on, että erotessaan Britannia erosi myös EU:n CE -ratifioinnista. Jos briteissä tehdyn auton turvatyynyissä ei ole CE -merkintää ei autoa tai muutakaan tuotetta saa tuoda EU:n markkinoille. Iso-Britannian piti luoda oma testaus- ja sertifointijärjeselmänsä (UKCA) ennen siirtymisajan loppumista tämän vuoden lopussa. Hyvin vähän on tapahtunut. Koska autoilla on kuitenkin omavaraisuusaste vaatimus, joutuvat brittien autojen osatoimittajat hankkimaan merkinnän EU:sta. Tämä vie yleensä 6-10kk. Ja senkin jälkeen näitä autoja ei saisi myydä UK:n markkinoilla, koska CE -merkintä ei päde enää vuodenvaihteen jälkeen Britanniassa. Britit nyt koittavat anoa EU:lta siirtymäaikaan jatkoa. Viimeisimmän tilastojen mukaan auton tuotantomäärät saarilla ovat nyt vuoden 1953 tasolla. Covid-19 on tietysti oma suuri vaikutuksensa, mutta kaikkea ei senkään syyksi voi laskea. Jopa itse pääministeri Boris Johnson on sanonut, että tuoteturvallisuus yms. sertifioinnin asioissa tehtiin iso virhe. 

Viimeisten tietojen mukaan amerikkalainen sähköauton valmistaja Rivian olisi kiinnostunut tehtaan ja akkutehtaan rakentamisesta Englantiin. Rivianin takaa löytyy verkkokauppa jätti Amazon.com. Rivianin tavoite on saada hanke vielä alkuun tämän vuoden aikana. Suomen asema vaikuttaa tässä valtionavustus kilpailussa vähän sivustakatsojan roolilta.

Missä mennään?

YouGov ja The Times lehti julkaisivat uunituoreen kyselyn, jonka otantaan kuuluivat myös Skotlanti ja Wales, muttei Pohjois-Irlanti. Kyselyn mukaan 50% vastaajista katsoi hallituksen hoitaneen Brexit muutoksen huonosti tai erittäin huonosti. Brexitin hoitamista kiitti 37% vastaajista. Samoin 47% piti EU:sta eroamista virheenä, kun taas 41% kertoi eron olleen oikea toimenpide. Vastaajista konservatiiveja äänestäisi 25% ja työväenpuoluetta 23%. Mutta, 46% kuuluisi nukkuvien puolueeseen seuraavissa vaaleissa.

Jotenkin tuntuu siltä (kun seuraa Englannin toimimista koelaborationa mitä ero EU:sta merkitsee), että kansanäänestys ei välttämättä ole hyvä asia, varsinkaan monitahoisissa kysymyksissä.