DAKAR 2018 – Dream. Dare. Live It.

Vuoden 2018 Dakar on kokenut paljon muutoksia, paljonkin kritiikkiä saanut reitti on mennyt paljolti uusiksi. Dakar 2018 starttaa Perun pääkaupungista Limasta 6.1.2018 ja päättyy Argentiinan Cordobaan 20.1.2017. Matkaa kertyy yhteensä reilut 9.000 km, joista erikoiskokeiden osuus on reilut 4.500km. Erikoiskokeita on kaiken kaikkiaan 14, joista seitsemän puhtaita dyynejä. Dyynien osuutta on lisätty huomattavasti viime vuotuisesta. Boliviassa noustaan taas korkealle, viisi päivää vietetään yli 3.000 metrin korkeudessa. Dakar 2018 on järjestäjien mukaan ennen kaikkea tarkkaa suunnistusta vaativa kilpailu. Kilpailun ainoa lepopäivä vietetään Bolivian La Pazissa perjantaina 12.1.2018. Kilpailun pisimmällä erikoiskokeella (Uyuni-Tupiza) on mittaa reilut 500km ja sitä pidetään muutenkin yhtenä vaativimmista. 500km yli 3.500 metrin korkeudessa, hiekkadyynejä ylös ja alas. Reilut 350 pyörää, autoa, kuorma-autoa ja mönkijää lähtee tänäkin vuonna tavoittelemaan erämaarallien kuninkaan titteliä.

Pyörät

Bike -luokassa on seitsemän tehdastallia eli KTM, Honda, Yamaha, Husqvarna, Hero, Sherco ja Gas Gas. KTM lähtee viime vuoden voittajan Sam Sunderlandin johdolla, muutenkin tehdasteam on kivikova. Pitkästä loukkaantumisesta toipunut Australian Toby Price, Mathias Walkner, Antoine Meo, Laia Sainz ja Luciano Benavides. Uudistettu KTM 450 Rally on saanut kokonaan uuden moottorin ja moottorinohjausjärjestelmän, uuden rungon ja takahaarukan. Samoin polttoainetankkia ja muutamia paneeleita on muotoiltu uudestaan. KTM on tänäkin vuonna selvä voittajasuosikki.

Kovimman vastuksen KTM:lle antaneen Hondan tehdasteam. Paulo Goncalves, Michael Metge, Ricky Brabec, Kevin Benavides ja Joan Barreda on varmasti yhtä kovaa luokkaa kuin KTM:n team. Honda CRF 450 Rally on kokenut pieniä parannuksia, joten pyörissäkään ei pitäisi olla paljon eroa. Toivottavasti Hondan tie ei tyssää tyhmiin aikasakkoihin niin kuin viime vuonna.

Kolmas iso tehdastalli on Yamaha. Kuljettajien kärkinimenä toimivat tutut Adrien Van Beveren ja Xavier De Soultrait. Ns. kakkoskuljettajan virkaa hoitavat Rodnet Faggotter ja Franco Calmi. Tehdaspyörä Yamaha WR450F Rally onko kokenut muutoksia Dakaria varten. Moottorin modifikaatioista on vastannut GYTR ja esim. polttoainekartat on uusittu kokonaan. Akrapovic on valmistanut titaanista tehdyn pakoputkiston. Takatukivarsia on pidennetty 2 cm antamaan enemmän vakautta nopeille vauhtijaksoille. Paremman ajoasennon saamiseksi on polttoainetankkia muotoiltu uusiksi, etuiskunvaimentimet on vaihdettu Bos Suspensionin tuotteisiin ja takana ovat KYBit. Etulaikan kokoa on kasvatettu 300mm asti. Painoa pyörällä on 142kg (kuivapaino). Eli varsin kevyt peli.

KTM:n omistuksessa oleva Husqvarna lähtee kahden kuskin voimin. Ykköstähtenä tietysti Pablo Quintanilla ja toista kertaa starttaava Andrew Short. Andrew Short on kerännyt meriittinsä USA:n kivikovassa Motocross -sarjassa. Husqvarna FR450 Rally on kokenut pieniä muutoksia. Pyörää on kevennetty ja sen ajettavuutta vauhdikkaassa ajossa on myös parannettu. Ainakin Pablo Quintanilla on erittäin tyytyväinen FR450 Rallyn nykyiseen painokseen.

Sherco TVS lähtee kolmen tehdaskuskin voimin Dakariin. Ykköskuljettajana on Joan Pedrero ja häntä säestävät Ranskan Adrien Metge ja Intian Aravind Probhakar. Sherco TVS Apache RTR 450 on kokenut muutoksia lähinnä moottoripuolella. Nokka-akseli on uusittu ja samoin venttiilien ajoitus on säädetty uusiksi. Tällä on pyritty saamaan moottorin keskialueelle lisää tehoa, moottorin yläpäätä on myös muutettu lisätehojen saamiseksi Dakarin vauhtiosuuksille. Ainakin Joan Pedrero on asettanut itselleen tavoitteen olla kymmenen parhaan joukossa maalissa.

Hero lähtee Dakariin kolmen kuljettajan voimin. Portugalin Joaquim Rodrigues lähtee toiseen Dakariinsa (viime vuonna matka päättyi kaatumisessa saatuihin vammoihin), kun taas C.P. Shivashankar (47. sija Dakar 2017) lähteen neljänteensä. Kolmas kuljettaja Portugalin Oriol Mena lähtee rookiena ensimmäiseen Dakariinsa. Hero 450 Rally on käytännössä rakennettu saksalaisen virityspajan Speedbrainin toimesta. Hero ilmoittaa myös teholukemat. Yksisylinterisestä 450cc koneesta otetaan irti 54 hv.

Gas Gas lähtee kolmen nimekkään kuljettajan voimin. Dakarin ensikertalainen Christian Munoz on moninkertainen Espanjan motocross mestari, kun taas Johnny Aubert on kaksinkertainen enduron maailmanmestari. Aubertille Dakar 2018 on myös ensimmäinen. KTM:ltä Gas Gasille isolla rahalla siirtynyt Jonathan Barragan on puolestaan motocrossin moninkertainen maailmanmestari. Gas Gasille KTM:ltä on siirtynyt myös lajin elävä legenda eli tallipäälikkö Giovanni Sala. Sala on varsin luottavainen Gas Gas EC300 Rally pyörään ja samoin kuljettajiin. Gas Gas on panostanut tämä vuoden Dakarin ja ainakin odotukset tuloksien suhteen ovat kovat.

Mönkijät

Mönkijä -luokka on jaettu kahteen osaan: 2-vetoiset ja nelivetoiset. Kaksivetoisissa Yamaha Raptor jatkaneen voittokulkuaan niin ylivoimainen Yamaha on ainakin paperilla. Kuljettajaluettelo on komea…Kariyakin, Casale, Sonik, Copetti, Dutrie, Gonzales…kolmesta mukana olevasta Hondasta voidaan olettaa ainoastaan Walter Nosiglian pystyvän rikkomaan Yamaha rintamaan. Oman mausteensa tuovat Barren Racerillä ajava Kees Koolen ja tsekkiläistä Hawk 690 Ibox raaseria kuskaava Tomas Kubiena. Jos kaksivetoiset ovat Yamahan juhlaa niin nelivetoisissa juhlii Can-Am. Kaikki 14 matkaa lähtevää mönkijää ovat Can-Am Renegade -mallia. Ryhmä on sen verran tasainen, että kärkipään kuljettajia on aikaista veikata. Etelä-Amerikasta voittaja löytyneen Mazzucco, Carlos Pinto, Lopez…Wisniewski Puolasta tai Massey USA:sta voivat löydä kiilaa. Mutta viime vuonna nähtiin luokan arvaamattomuus.

UTV side by side

Viime vuonna UTV -luokka ajettiin ensimmäisen kerran omana luokkanaan. Vielä vähän epävirallisena… nyt luokka on nostettu samalle arvotustasolle kuin muutkin. Polaris on mukana ainoana ns. tehdasteaminä. XtremePlus Polaris Factory Team ajattaa viittä RZR 1000XT+30 UTV:tä. 1000XT+30 on rakennettu pelkästään erämaakisoja ajatellen XtremePlus Teamin toimesta. Moottorina on vapaasti hengittävä 999 kuutioinen, jonka jäähdytystä on parannettu, Variaattori ja vaihteisto ovat vakiot. Suurimmat muutokset on tupla-akkujen, isomman tankin ja kahden varapyörän saamisessa mukaan. Iskunvaimentimet on vaihdettu Reigerin -vaimentimiin. Muut muutokset koskevat lähinnä tukivarsien vahvistamisia. Itse jousitusgeometriaa ei ole muutettu. Rengaskokona on 30”x10”x14”.

Can-Am Maverick X3:lla lähtee neljä teamiä ja ensimmäistä kertaa mukana ovat myös Yamahat. Kolme teamiä ajaa Yamaha YXZ1000R:llä. Mielenkiintoista on, että vain yhdellä kuljettajalla on aikaisempaa kokemusta Dakarista, kaikille muille Dakar on se ensimmäinen. Se kokenut kuljettaja on Portugalin Camelia Liparoti. Hänelle 2018 Dakar on kymmenes, muut yhdeksän Dakaria on ajettu ATV -luokassa. Viimevuonna sijoitus oli 13. ATV -luokassa. Nyt on alla Yamahan tonninen sekventiaalivaihteistolla varustettu peli, jota ajetaan aivan eri tavalla kuin mönkijää.

Autot

Viimevuoden kolmoisvoittaja eli Peugeot lähtee tutulla nelikolla kisaan. Eli Stephane Peterhansel, Carlos Sainz, Sebastian Loeb ja Cyril Depress. 3008 DKR Maxi on paranneltu versio viime vuodesta. Se on nyt 10cm leveämpi, ollen sääntöjen maksimileveydessä 240cm. Kahdella turbolla varustettu 3.0 -litrainen V6 diesel antaa 340hv/5000rpm ja maksimivääntöä on luvattu 800 Nm. Moottorin perässä kuusi vaihteinen suorakytkentä laatikko. Huippunopeudeksi on Dakar -välityksillä saatu 200km/h. Kori on kokonaan hiilikuitua. Jousituksesta huolehtivat kierrejouset ja säädettävät iskunvaimentimet. Joustovaroja on 460mm. Pysähtymisestä puolestaan huolehtivat 355mm kokoiset levyt edessä ja takana. Vanteet ovat magnesiumista (17”x8,5”) ja renkaina ovat BFGoodrich All-Terrain T/A KDR2 -kisarenkaat, kokoa 37″x12,5”x17”. Dieseliä mahtuu kyytiin kerralla 400 litraa. Varsinaisen paukun Peugeot järjesti ilmoittamalla lopettavansa Dakar -ohjelmansa tämän Dakar 2018 jälkeen. Myöskin neljä huippukuskia on vapautettu siirtymään muille markkinoille Dakarin jälkeen. Ilmoitus antoi vain lisää pontta huhuille, että Peugeot olisi tulossa takaisin rallin WRC -sarjaan. Eikä esim. Sebastian Loeb suoraan kieltänytkään asiaa. Varsinaiseksi syyksi Peugeot ilmoitti järjestäjien suunnitteleman 2-vetoisten buggyjen a’la Peugeot kieltämisen jatkossa Dakarissa.

BMW:n tehdas team eli X-Raid Team lähtee matkaan seitsemän Minin voimin. Kokonaan uusi malli on Mini John Cooper Works Buggy eli Minin ensimmäinen takavetoinen, keskimoottorilla varustettu buggy. Buggyssa on käytetty Rallysta tuttua BMW:n 6-sylinteristä, 3.0 -litraista dieseliä varustettuna kahdella turboahtimella. Tehoja suora kutonen antaa 340hv ja vääntöä 800 Nm. Peugeot sai nyt viimeiseksi Dakar vuodekseen yhden kovan haastajan keskimoottori Hiluxin lisäksi. Buggya kuljettavat Suomen Mikko Hirvosen lisäksi Yazeed Al-Rajhi ja USA:n Bryce Menzies. Bryce Menzies on voittanut kolme kertaa USA:n Baja 500 -kilpailun ja hänellä on myös USA Offroad -sarjan SCORE mestaruus. Mikko Hirvosella on muutama tuhat koeajokilometriä takana ja hän kertoi 2-vetoisen olevan täysin eri ajettava kuin 4×4 Mini. Erot ovat suuret varsinkin nopeilla, mutta kuoppaisilla teillä. Buggy on huomattavasti parempi ajettava ja nopeampi kuin 4×4 Mini. Buggyn joustovarat ovat aivan eri luokkaa kuin 4×4 Rallyn ja pitää myös muistaa takapyöräluistot. Miinuspuolena tulee isojen dyynien ylittäminen. Ajotekniikka on kokonaan toinen ja Mikon ainoa kysymysmerkki on miten Mini Buggy selviää Perun ja Argentiinan pitkistä dyynijaksoista. Tuttua Mini John Cooper Works Rally autoa ajavat Argentiinan Orlando Terranova, Espanjan Nani Roma, Puolan Jakub Przygonski ja Chilen Boris Garafulic. 4×4 Miniin on tehty pieniä muutoksia, painoa on pudotettu 100kg ollen nyt 1850kg, joustovaroja on kasvatettu sääntöjen sallimaan maksimiin eli 280 milliin. X-Raidin tallipomo Sven Quandt on hyvin luottavainen 4×4 mallin suorituskykyyn ja luotettavuuteen.

Toyota Gazoo Racing lähtee mukaan kolmella tehdas autolla. Kuskeina toimivat vanha Dakar kettu ja voittaja Giniel De Villiers, Nasser Al Attiyah ja uutena miehenä Hollannin Ten Brinke, joka ajoi ennen Hiluxia Prodrive -tallissa. Ten Brinken kartturina toimii muuten Michel Perin, joka puolestaan muistetaan aikaisemmista Dakareista Mikko Hirvosen kartturina. Uusi 4×4 Hilux on kokenut suuria muutoksia. Lexuksen nokalta tuttua vapaasti hengittävän V8 -moottorin paikka on siirtynyt eteenpäin. Nyt se sijaitsee heti etuakseliston jälkeen. Siirron myötä koko jousitus on jouduttu suunnittelemaan uusiksi, moottorin ilmanottoa on parannettu ja autoa on saatu myös kevyemmäksi. Gazoo Racingin tallipomo Glyn Hall on tyytyväinen sääntömuutoksin, joilla vapaasti hengittävien V8 -koneiden ja turboilla vahvistettujen diesel -moottoreiden (lue Peugeot ja Mini Buggy) eroja on kavennettu. Ilmamäärän rajoittaminen on hyvin tehokas keino tähän.

Renaultin Duster Dakar Team lähtee kahdella Dusterilla Dakariin. Kärkikuljettajaksi on hankittu kokenut ja menestynyt Portugalin Carlos Souza, toista autoa kuljettaa Emiliano Spatarro. Dusterin menestys ei ole tyydyttänyt Renaultia ja Renault näyttää keskittyvän paljolti F1 -sirkukseen. Huhujen mukaan ranskalainen öljyjätti Elf ottaisi jatkossa Renaultin Dakar Teamin johtajuuden. Itse Dusteriin tehdyistä muutoksista ei ole hiiskuttu sanaakaan ulospäin.

Beiqi Foton Motors on kiinalainen autotehdas, joka valmistaa kaikenlaista pakuista kuorma-autoihin ja traktorista maansiirtokoneisiin. Foton herätti henkiin myös saksalaisen jo unohduksiin menneen Borgward -automerkin. 1960 -luvullahan Borgward tunnettiin erittäin laadukkaana autona. Muutamia on vielä Suomessakin jäljellä. Borgward on nyt nousemassa maihin Etelä- Amerikan automarkkinoille, keihäänkärkenä Borgward BX7, ajan mukainen SUV-maasturi. Dakar-Borgward BX7 kuljettavat Perun Nicolas Fuchs, joka on parempi tunnettu Ford Fiestan ratista WRC2 -kilpailuissa sekä Hollannin Erik Wievers.

Yksityistallit jäävät tänä vuonna selvästi tehdastallien varjoon. Overdrive -tallin vakiokuljettajista Al-Ayttiah siirtyi Toyotan tehdastalliin, Nani Roma siirtyi Minin tehdastalliin ja Erik Van Loon jättää Dakarin kokonaan väliin ja keskittyy välillä päätoimialaansa eli monialan yrityksensä Van Loon Groupin tehtäviin. Overdrive joutuu antamaan myös tasoitusta eli heidän Toyota Hiluxinsa perustuu vielä vanhaan neliveto-Hiluxiin. Overdrive -tallissa ajavat Argentiinan Lucio Alvarez, Ranskan Dakar-konkari Roman Chabot, Argentiinan Alejandro Yacopini, Hollannin Peter Van Merksteijn…niinpä ei ketään, jolla olisi mahdollisuus edes kärjen lähelle.

Dakarissa on myös se varjoon jäänyt vakioautoluokka, se varsinaisen luokka, jossa tiskiltä ostettava auto testataan. Viime vuonna sen voitti Christian Lavieille Toyota Land Cruiser 200 -mallilla, varsin ylivoimaisesti. Christian on nyt myös ajamassa vähän niin kuin nurkan takaa tehtaan palkkalistoilla (Team Land Cruiser). Autona on nytkin Toyota Land Cruiser VDJ 200.

Kuorma-autot

Negatiivinen yllätys oli Iveco/Petronas/De Rooyn keskittyminen Africa Eco Race erämaa rallin, joka pidetään 2.1-15.1.2018. De Rooy kritisoi voimakkaasti viime vuoden kisaa ja järjestelyitä, joten poisjäänti oli selvä jatko tälle. Jokatapauksessa iso isku Dakarille.

Africa Eco Race on noudattaa vanhan Dakarin kaavaa pienin muutoksiin. Rallin lähtöpaikka on Monaco, josta siirrytään kokoontumisajona Marokon Nadoriin, josta ralli varsinaisesti käynnistyy. Reitti kulkee Marokon, Länsi-Saharan, Mauretanian kautta Senegaliin ja maali on Senegalin pääkaupungissa Dakarissa. Vuoden 2018 Africa Eco Race -ralliin osallistuu reilut 100 kilpailijaa. Dakarin siirryttyä Etelä-Amerikkaan, loivat kaksi vanhaa ja tunnettua Dakar osallistujaa Africa Eco Racen eli rallin takaa löytyvät kolminkertainen Dakarin voittaja Rene Metge ja buggymies, kaksikertainen Dakar -voittaja Jean-Luis Schlesser. Eco -nimitys tulee hyväntekeväisyystyöstä, jota ralli harjoittaa maissa, joiden läpi ralli kulkee. Tällä hetkellä Africa Eco Race menee aikataulullisesti tarkoituksellisesti? päällekkäin Dakarin kanssa. Monacon startti on 31.12.2017 ja Senegalin Dakarissa pitäisi olla 14.1.2017.

Iveco Petronas De Rooyn Team kuitenkin osallistuu Dakarin, sillä Hollannin Ton van Genugten ajaa Teamin Iveco Powerstarilla. Toinen kysymys on paljonko hänestä on vastusta Kamaz-armeijalle Sotnikov, Mardeev, Nikolaev ja Shivbalov. Muita tuttuja Iveco kuljettajia ovat nyt Astana -tallissa ajava Kazakhstanin Artur Arcavichus ja Argentinan Federico Villagra Ypf Infinia Diesel -tallissa. Molemmat ovat saanet kisaa varten Ivecon Powerstarin De Rooyn Teamiltä.

Kamaz on saanut uuden 13 -litraisen suoran kutoskoneen Liebherriltä ja koneen sovittaminen tylppänokka Kamaziin vaati aika paljon muutoksia jousitukseen. Kamaz on esitellyt 4326 -mallin korvaajan ns. Kamaz-Torpedon, mutta sen kehitystyö valmiiksi kilpa-autoksi näyttää olevan hidasta. Torpedo on nykytyylin mukainen piikkinokka ja Kamaz myöntää kyllä sen edut, mutta kehitystyö on hidasta.

Valko-Venäjän MAZ lähtee Dakariin kolmen MAZ 5309RR voimin. Autoon on tehty hiukan muutoksia viimeisen Silk Way Rallyn jälkeen ja testaus on keskittynyt auton tehojen säilyttämiseen korkeassa ilmanalassa. Vaihdelaatikkoon on myös tehty pieniä muutoksia. MAZ on jo osoittanut kyvykkyytensä Dakarissa ja ykköskuljettajana lähtee Aleksandr Vasilevski, Siarhei Viazovich ajaa toista autoa ja kolmatta kuljettaa Aliaksei Vishneuski. MAZin tavoitteena on saada ainakin yksi auto podiumille.

Tatra -talleja on jäljellä enää kaksi. Buggyra Racing ja Alec Lopraisin Instaforex. Viime vuonna Tatroilla ajanut Riwald Dakar Team on vaihtanut Renaulteihin ja Bonvor Racing on lopettanut toimintansa kokonaan.

Alec Loprais lähtee Tatra Jamalilla eli piikkinokka Tatralla matkaan. Jamal on saanut uuden nimen ”Queen 69”. Paperilla auto kuuluu voittajasuosikkeihin. 950hv on puristettu 12.5 -litraisesta Gyrtechin turbolla ryyditetystä rivikuutosesta, vaihdelaatikkona 16-lovinen ZF:n manuaali, kisapaino 8.500kg, 50:50 painosuhde…viime vuonna Alec kärsi kardaaniongelmista, jotka eivät kestäneet kovaa rynkytystä. Nyt asia pitäisi olla kunnossa. Kokenut Loprais kuuluu voittajasuosikkeihin.

Buggyra Racing lähtee matkaan kolmen Tatran voimin. Ykköstähti on tietysti Martin Kolomy, joka ajaa Tatra Phoenixilla (tylppä nokka Tatralla). Häntä ovat tukemassa ensikertalaiset eli Martin Soltys Tatra Phoenixilla ja Pavel Vrnak Tatra 815 Fat Boy:lla. Viime vuonna matkaa hidastivat lukuisat pienet ongelmat, nyt niiden pitäisi olla muistoja vain. Buggyra teki viimeistely harjoituksen Dubain aavikolla ja ainakin sieltä kuului vain positiivista palautetta eli kaiken pitäisi olla kunnossa kovaan koitokseen.

Mammoet Motorsport lähtee kahdella Renault K520 -autolla. Tallin ykköskuski ja omistaja Martin van de Brink kokeili viime vuonna uutta pitkänokkaista Renault Sherpa CBH385 -mallia. Dakar oli vikojen sävyyttämää ja maalin tultiin liian monta kertaa hinaamalla. Seuraava yritys nokkamallille oli Silk Way Rally 2017. Tulokset eivät rohkaiseet, kaikki tallin autot keskeyttivät. Tämän vuoden Dakariin lähdetään kahdella Renault K520 -mallilla, joista viat on jo aikoja sitten ajettu ulos.

Japanilainen Hino -lähtee kahdella Hino 500 -autolla. Hinoja ajavat tutut isä ja poika eli Yoshimasa ja Teruhito Sugawara. Yhdeksi seuranta kohteeksi kannattaa valita Dakarspeed -tallissa Scania Torpedoa ajavaa hollannin Maurik Van Den Heuvel. Scania on kulkenut esim. Silk Way -rallissa ihan kärkitallien tahtiin.

Yksi suurista poisjääjistä on myös MAN -talli Eurol Veka, jonka kärkikuljettajat Hans Stacey ja Peter Versluis ajavat Africa Eco Race -kisassa. Kuorma-autoluokassa on kyllä reilut kymmenen MANia, mutta suurin osa niistä tallien huoltoautostatuksella esim. Peugeot, Overdrive ja MP Sports käyttävät MANia huoltoautona, joka voi antaa reitillä pika-avun. Mercedes ja Daf ovat pienien yksityistallien suosimia merkkejä, mahtuupa mukaan myös Euroopan pienvalmistajia eli tsekkiläinen LIAZ ja Alankomaiden Ginaf. Milloinkahan Sisu nähdään kapinoissa?

Dakarin 40 -vuotisjuhlaa varjostavat muutamien kilpailijoiden poisjäänti. Dakarin muuttaminen yhä enemmän nopeuskilpailu suuntaiseksi ei ole saanut kilpailijoilta paljon kannatusta. Tänä vuonna Perun mukaan ottaminen tuo lisää dyynipätkiä ja suunnistuksen osuutta on lisätty. Viime vuonna El Ninon aiheuttamat rankkasateet meinasivat vesittää koko kilpailun. Vuoden 2018 Dakar olisi säästymässä nyt El Ninolta. Boliviaan on kyllä luvattu sadetta suurin piirtein joka päiväksi, mutta mistään rankkasateista ei ole viime vuoden tapaan kysymys. Dakar on kuitenkin erämaarallien numero 1. Siitä kertovat tulokset, joiden mukaan Dakar on Formula F1 jälkeen seuratuin formaatti moottoriurheilu maailmassa. Kansallisuuksia on yhteensä 54 eri maasta ja nuorin osanottaja on 19 -vuotias Bike -luokassa ajava Argentiinan Juan Rojo. Dakar 2018 lähetetään 1.200 tuntia tv-ohjelmaa ympäri maailman 70 eri tv-kanavan voimin, toimittajia on akredoitunut vajaa 1.500 etc…eli kyseessä on enemmänkin kuin pelkkä ralli.

Dakar 2017 – loppupäätelmät.

Tämän vuoden Dakaria pidettiin yhtenä kaikista rankimmista Dakareista mitä on pidetty. Osan ongelmista aiheutti sää varsinkin Bolivian puolella. Dakarissa jouduttiin tänä vuonna perumaan kaksi osuutta kokonaan ja kolme osuutta ajettiin lyhennettynä. Bolivian mukana oloa kritisoi moni. Ensiksi hyppäys 1000 metristä 4000 metrin tapahtui yhdessä päivässä. Aamulla, kun lähdet on +40ºastetta ja illalla ollaan nollan tuntumassa 4000 metrissä kaatosateessa. Chilen osuudethan jäivät pois sääilmiön El Nino tuomien hirmumyrskyjen johdosta, sama sääilmiö piinaa myös Boliviaa ja Perua. Ainakin säätieteilijät ovat ennustaneet ensi vuodeksi sääilmiötä La Nina, tullessaan se vain pahentaisi Chilen, Perun ja Bolivian sateita ja tuulia. Bolivian on mukana myös osaksi siksi, että maa on rauhallinen. Presidentti Evo Morales on huippusuosittu ja lisäksi suuri rallin ystävä. Olihan Bolivian presidentti tänäkin vuonna heilumassa aamulla lähtölipun kanssa lähdössä ja illalla taas vastaanottamassa kilpailijoita. Sää tuottaa jatkossakin isoja ongelmia niin järjestäjille kuin kilpailijoille.
Uudistunut reittikirja sai myös kritiikkiä, monesti jää liian paljon arvailujen varaan. Hyvän esimerkin kertoo Kamaz Master Teamin Airat Mardeev “reittikirjaan oli merkitty käännös kuivuneen joen uoman kohdalta, ongelma oli vain se,että kuvauksen mukaisia joen uomia oli useita rinnakkain. Oli ihan arvanheittoa valita niistä se oikea.” Jos Bolivian reitit saivat kritiikkiä moitittiin myös varsinkin Paragyan alun nopeita WRC-tyylisiä osuuksia, jossa navigointi jäi toiselle sijalle.

Bike

Bike -luokka oli siis KTM:n juhlaa. KTM Factory Racing otti kaksi ensimmäistä sijaa Sunderlandin ja Walknerin voimin. Kolmanneksi kiirehti Himoinsa -tallin Gerard Farres Guell (ESP). Kovimman vastuksen olisi antanut Hondan tehdasteam eli Barreda/Goncalves -kaksikko, mutta mutta…Tilanne olisi ollut kokonaan toinen ilman Honda -kuljettajien saamaa tunnin aikasakkoa tankkauksesta. Viime vuonnahan Peterhansel teki saman ajaessaan Peugeotilla. Peterhansel selvisi viime vuonna pelkällä huomautuksella. Yamaha toi Dakariin kokonaan uuden W450F -mallin. Dyynispecialisti Andrien van Beveren oli neljäs ja toinen tehdaskuski Helder Rodrigues oli yhdeksäs. Isoista nimistä keskeyttäneitä olivat Toby Price (KTM), Botturi (Yamaha), Brabec (KTM) ja Quintanilla (Husqvarna). KTM -kuskeista viime vuonna toiseksi ajaneella Slovenian Stefan Svitkolla oli varmaan suuremmat odotukset. Stefanin tämän vuoden Dakarin oli molli voittoinen. Viimeisin vastoinkäyminen oli joutuminen sairaalaan elvytettäväksi etapin jälkeen. Tilanne on ensivuonna varmaan tiukempi, koska ainakin Honda aikoo tulla takaisin entistä vahvempana. Hondan tallipäällikkö kiitteli kuljettajia erityisesti peräänantamattomuudesta. Vaikka oli tunnin aikasakko niskassa niin yritettiin 100% antaumuksella loppuun asti. Yamaha oli puolestaan tyytyväinen uuden pyörän tekniseen kestävyyteen. Ajoihan mm. yksityistalli Viltais Racingin Xavier de Soultrait (FRA) pitkään kärjen tuntumassa käytännössä vakio W450F -mallilla. Dakaria varten oli hankittu isompi bensatankki ja vaimentimet vaihdettu. Yamahan tulisi saada ensivuodeksi vain van Beverenille kirittäjä omasta tallista. Konkari Helder Rodrigues ei siihen oikein pysty. Husqvarna lähti 10 pyörällä, joista kahdeksan tuli maaliin. Quintanillan kaatuminen kakkossijalta oli kova isku. Uutena merkkinä oli mukana kiinalainen Zongshen, peräti viidellä pyörällä. Neljä pyörää jäi toiselle etapille ja se viimeinenkin neljännelle. Oppirahat tuli maksettua.

ATV/UTV

Molemmat luokat olivat yhden merkin hallinnan johdosta hieman tylsiä. Yamaha hallitsee Raptorillaan 2-vetoisia, nelivetoisia hallitsee Can-Am ja UTV:tä Polaris. Kiinnostusta myös laski viime vuoden voittajakaksikon Patronellin veljesten poissaolo. Se ei silti laske Venäjän Sergei Karyakin voiton arvoa ja antoihan vanha kettu Ignacio Casale vastuksen ihan viime metreille asti.

Autot

Peugeotin juhliessa kolmoisvoittoa ja Peterhanselin 13. Dakar -voittoaan pakattiin Toyota Gazoo Racingissä osia paluumatkaa varten. Nasser Al-Ayttiahin keskeytys ja Giniel de Viliersin viides sija ei ollut se mitä lähdettiin hakemaan. Kaikenhuipuksi yksityistallin kuljettaja oli yhtä sijaa ylempänä. Espanjan Nani Roma, joka ajoi Overdrive -yksityistallin Toyotaa peittosi de Villiersin yli puolella tunnilla. Teknisesti uusi Hilux on kestävä ja sillä pysytään vauhdissa mukana, kunhan ollaan alle 2000 metrin. Kun mennään yli tippuvat tehot ja todella paljon enemmän kuin kilpailijoiden autoissa. Käytännössä Toyota menetti pelin, kun Bolivian ylängöt alkoivat. Sama ongelma oli vanhan korisella 4×4 -Hiluxilla, joten asian piti olla tiedossa. Bolivian ylänköjen jälkeen, varsinkin kuin pitkä dyynipätkä peruttiin oli lähinnä kosmetiikkaa. Ainoa, joka piti juhlia Toyotalla oli Ranskan Christian Lavieille. Toyota palkkasi hänet ja kartanlukija Jean-Pierre Garcinin voittamaan Dakarin vakioautoluokan Toyota Land Cruiserilla. Voitto tuli ja yleiskilpailun 23. sija. Buenos Airesissa Lavieille kertoi olleen vähän totuttelemista. Reittihän heillä oli sama kuin oikeilla kilpureilla, mutta tehoja ja jarruja ja jousitusta paljon, paljon vähemmän, mutta vastapainoksi painoa ihan liikaa.

Toinen talli, jossa juhlittiin hieman hiljempaa kuin Peugeotilla oli Mini eli X-Raid. Tosin tallipäällikkö Sven Quadt on kohtuullisen tyytyväinen Minien kokonaismenestykseen olihan kuusi Miniä top 20:ssä. Erityisesti hän kehui Puolan Jakub Przygonskia, joka ajoi All4 Racing Minillä hienosti seitsemänneksi. Dakar oli hänelle kuitenkin vasta toinen kisa auton ratisa. Toinen kovien kehujen aihe oli niinikään ATV -puolelta autoihin siirtynyt Qatarin Mohammed Abu-Issa. Ensimmäinen Dakar autolla ja 10. sija All4 Racingin Minillä. Hirvosesta ei tallipäälliköltä herunut kommentteja. Lopputuloksissa Hirvosen 13. sija ei varmaan tyydytä ketään. Siinä voi olla tallipaikka katkolla, kun FIA Cross Country World Cup -kaudestakaan ei nyt ihmeitä ole saatu. Tasaisen varmaa sijoitusta, mutta ne voitot. Ainoa voitto on elokuulta Hungarian Baja -rallista, mutta siellä osanottotaso oli lähinnä kakkosluokkaa.Tämä saattoi jäädä myös viimeiseksi 4×4 Minin esiintymiseksi Dakarissa. Sven Quadt vihjaisi ensivuonna ajettavan 2-vetoisella. X-Raid Buggy nimellä kulkevaa protoa on Jutta Kleinschmidt testannut tiivisti, jopa muutamissa ralleissa ja kohtuu menestyksellä. Renault Duster Sport ajatti kahta Dusteria kisassa. Kärkikuljettaja Emiliano Spatarron matka loppui jo neljännelle etapille. Argentiinan Facundo Ardusso ajoi maaliin sijalla 22. Spatarro kertoi maalijuhlan humussa tallin käyvän nyt kisan läpi ja jatkosta päätetään myöhemmin. Paljon vaikuttanee, miten Ranskan emoyhtiöltä Renault Sportilta riittää kiinnostusta kaiken F1 -kisaamisen alla. Tunnetuimpia keskeyttäneitä olivat Al Qassimi (Peugeot), Garafulic (Mini), Chabot (Buggy), Sainz (Peugeot), Spatarro (Renault), Al-Ayttiah (Toyota).

Peugeotin ylivoima oli tänään vuona aika murskaava. Peugeotin suurin haaste ensivuodelle onkin saada Carlos Sainz pysymään myös tiellä. Viime vuodenkin Dakar päättyi ympäriajoon. Tallipäälikkö Bruno Famin ihasteli myös Loebin kartanlukijan Daniel Elenan otteita. Virheetön suoritus.

Kuorma-autot

Altavastaajana lähteneet Kamazit ottivat varmasti makealta maistuneen kaksoisvoiton pahimmasta kilpakumppanistaan Ivecosta. Alkupäivinä, jotka olivat nopeasti ajettavaa jarrutus-, käännös-, kiihdytys- osuutta Kamazit jäivät uusien Ivecojen, Renaultien, Tatrojen ja MANien jalkoihin. Kamazissa ei ole uuden sukupolven mukaista L6 -moottoria, jarrut ovat huomattavasti tehottomammat eikä mukana ole rajoitinta, jota vastaan voi ajaa koko ajan maksimia eli 140km/h. Boliviassa alkoi nousu. Uudet moottorit kärsivät tehojen puutteesta ylhäällä, navigoinnin osaaminen nousi arvoihinsa ja maastossa tarvittiin pitkäliikkeistä jousitusta. Samoin alhaalta vääntävä V-moottori nousi oikeuksiinsa. Kamazit myös tunnetusti kestävät kovaakin rääkkiä. Kannattaa nostaa esille Nikolajevin ja Sotnikovin autojen kartanlukijat eli Evgeny Yakovlev ja Ruslan Akhmadeev. He tekivät myös virheetöntä työtä, kaikki muut nimittäin harhailivat enemmän tai vähemmän.
De Rooyn Petronas Iveco Team oli tyytyväinen Dakariinsa. Ilman navigointivirheitä ja rengasrikkoja tilanne voisi olla kokonaan toinen. Gerard de Rooy harmitteli vieläkin maalissa Argentiinan toisen viikon dyynipätkän perumista, se olisi ollut heillä se iskunpaikka. Team oli myös tyytyväinen Ivecoihinsa, yhdessäkään ei ollut teknisiä murheita. Varsinainen yllätyskin kerrottiin. Työn alla on kokonaan uusi Iveco ja sen maastotestit alkavat ensivuoden maaliskuussa. Uudella mallilla olisi tarkoitus osallistua SilkWay 2017 -ralliin testimielessä. Ja jos kaikki menee hyvin niin seuraavaan Dakariin.
MAN Eurol/Veka teamissä oltiin pettyneitä. Uudelta autolta odotettiin parempaa. Stacey oli 9 ,Versluis sijalla 11 ja Ardavichus 26. Varsinkin korkean ilmanalan ongelmat moottorille tulivat yllätyksenä. Teknistä murheista suurin oli kaikissa vaihdelaatikko, se ei yksinkertaisesti kestänyt rasituksia. Team on rakentamassa kokonaan uutta autoa vuodelle 2019.
Mammoet-Renault kisa myös hajosi tekniikkamurheisiin. Silloin kun Renault Sherpaan perustuva auto toimi, se oli nopea ja helppo ajaa. Tekniset murheet vain veivät sijoitukset. Team saa olla todella tyytyväinen, kun molemmat Renaultit saatin maalin asti.
Byggura Tatra Racing. Uusilla Tatroilla kisaan lähtenyt Tatran tehdasteam Byggura Racing kärsi myös teknisistä ongelmista. Niin kuin ykköskuski Martin Kolomy asian ilmaisi “kasvukipuja”. Nyt tiedetään ainakin mihin paneudutaan MAZ Team. Minskin autotehdas lähti kuudennen kerran mukaan kolmella autolla. Ykköskuskin asemaa pitävä Sergei Viazovich piti tämän vuotista Dakaria kaikkein vaikeimpana ja vaarallisimpana. Samoin, joillakin osuuksilla ollut fesh-fesh hiekka tunkeutui joka paikkaan niin, ettei varikolla enää tarvinnut syödä. Kun oli koko päivä nieleskellyt hiekkaa. Teknisiä ongelmia oli, mutta auto osoitti nopeutensa myös nopeilla alkupätkillä. Ja olihan Aleksandr Vasilevskin kuskaama MAZ hienosti kuudes. MAZin pääsponsoreina on Alfa-Bank ja teleoperaattori Velcom.

Aikamoni talli muuten ilmoitti osallistuvansa tämän vuoden SilkWay -ralliin. Rallihan starttaa 7. heinäkuuta Moskovasta, jatkuu Kazakhstanin kautta Kiinan Xi’aniin. Kiinassa olisi päätösjuhlat 22. heinäkuuta. Xi’an on ollut historiallisen silkkitien päätepiste ja sijaitsee Keski-Kiinassa. SilkWay 2017 olisi lähin mahdollisuus saada pieni pala Dakarin tunnelmaa.