Opelin joutsenlaulu? Peugeot-Citroën ostamassa Opelin.

Ulkomaan lehdissä on ollut paljonkin puhetta PSA -yhtymän (Peugeot/Citroën) Opelin ostoaikeista, nyt näyttää ostosta tulevan totta. General Motorsissa tuulemaan laittanut uusi toimitusjohtaja ja GM:n hallituksen puheenjohtaja Mary Barra on luopumassa GM:n Euroopan osasta kokonaisuudessaan. Suomensukuinen GM:n ”teräsnainen” (vanhemmat suomalaisia ja Mary itse puhuu jonkin verran suomea) on kahdessa vuodessa muuttanut rajusti GM:n rakennetta. Vanhan strategian mukaan GM:n piti olla se suurin autonvalmistaja. Uuden mukaan ei suurin, mutta voitollisin. Uuden strategian slogan on ”Kaikissa järvissä ei kannata kalastaa, kannattaa kalastaa vain niissä mistä saa kalaa”. Niinpä tappiolliset osat myydään/lopetetaan ja keskitytään siihen mikä on osakkeenomistajille tärkeä eli tuottoprosentti. Viime vuonna GM tahkosi hulppean 12 miljardin euron voiton, reilun 11% tuottoprosentilla USA:n markkinoilla. Vastapainoksi GM on vetäytynyt kokonaan Venäjältä, Australiasta, Indonesiasta, Thaimaasta, Brasiliasta ja Intiasta. Euroopan GM on ollut yksi konsernin murheenkryynistä. Sitä on aikaisemminkin yritetty myydä eli vuonna 2009 ensin BMW:lle ja sitten itävaltalais/kanadalaiselle Magna -konsernille. Myynti Magnalle tyssäsi viime hetkellä GM:n omaan päätökseen. Mutta luvut ovat karut. Vuodesta 1999 lähtien GM on tukenut Opel/Vauxhall -osaa 20 miljardilla eurolla. Viime vuodesta meinasi tulla voitollinen, ensimmäinen reiluun 10 vuoteen, mutta senkin voiton söi Britannian Brexitin aiheuttama punnan halpeneminen, joka söi voitot. Nyt, kun PSA -konserni ilmoitti halukkuutensa Opelin ostoon, USA:n puoli oli valmis.

Molemmat ongelmissa…

PSA -konserni kävi itsekin konkurssin partaalla vuonna 2013. Silloin pelastajaksi tulivat Ranskan valtio, kiinalainen Dongfeng Motor (14%) ja General Motors (7%). Konsernin pelastajaksi palkattiin Renaultilta Carlos Tavares, joka oli johtanut Renault-Nissanin -konsernin Nissanin myyntiä erittäin menestyksellisesti USA:n markkinoilla. Tavares asetti kaksi tavoitetta. Konsernin saaminen kannattavaksi ja laajentumisen. PSA -konsernin kassavaranto on tällä hetkellä 6,5 miljardia euroa ja tuottoprosentti 6,8%. PSA:n ongelma on se, että sen liikevaihdosta yli 60% tulee Euroopaan kireiltä ja vaikeilta automarkkinoilta.

PSA:lla on kateellisena katsottu Renault-Nissanin levittäytymistä ja kasvua. Kuuluhan nykyiseen Renault-Nissan konserniin myös Dacia, Mitsubishi ja Lada. Lisäksi Renault-Nissan on vahva siellä missä PSA vasta harjoittelee eli crossover/SUV -luokan autoissa (Quashai, Juke, X-Trail, Kadjar, Captur…). PSA on koittanut laajentua kasvaville markkinoille eli Pohjois-Afrikkaan, avautuvaan Iraniin ja Intiaan. Intiastahan PSA osti juuri hiljakkoin Ambassador -merkin. Peugeot oli myös ostamassa malesialaista Protonia, jonka mukana olisi tullut myös brittimerkki Lotus. Mutta kiinalainen Geely löi paremman tarjouksen malesialaisten eteen. Geely tunnetaan paremmin meilläkin Volvon nykyisenä omistajana.

GM:n osakkuudesta lähtien on Peugeotin ja Opelin välillä ollut yhteistyötä. Näkyvimmät yhteistyön hedelmät lienevät tulevat Opelin crossoverit eli Opel Crossland X, joka perustuu Citroën C3 ja Peugeot 2008 -malliin sekä isompi Opel Grandland X, joka pohjautuu puolestaan Peugeot 3008 -malliin. Opel Crossland X valmistetaan Espanjan tehtailla ja Opel Grandland X valmistetaan Peugeotin tehtailla Ranskassa.

Euroopan ongelmat

Euroopassa on nykyisellään reilusti autojen valmistuksessa ylikapasiteettia, mutta yhdistettynä vahvaan ammattiyhdistysliikkeeseen ja politiikkojen haluun tulla uudelleen valituksi, on tehtaiden lopettaminen todella vaikeata. Vain kolme tehdasta on suljettu viimeisen reilun 10 vuoden aikana eli Belgian Genk (Ford), Ranskan Aulnay (Peugeot) sekä Saksan Bochum (GM). Euroopassa myydään eniten halpoja ja pieniä autoja (Fiesta, Polo, Golf, Clio, Dacia..) tai sitten premium -merkkejä (MB, BMW..). Kummassakaan näissä PSA ei ole vahva ja ennen kaikkea se ei ole vahva crossover/SUV -luokassa. Eikä myöskään Opel. Molempia vaivaavat myös laatuongelmat, muotoilu ja uusien tuotteiden puute. PSA on saanut vuoden 2014 jälkeen nostettua laatua. Varsinkin ennen niin altis ruostuminen on muisto vain, mutta sitkeästi vielä istuu kuva huonosta laadusta. Opel on vasta uusilla malleillaan pääsemässä eroon laatuongelmista, jotka veivät sen lähes konkurssiin. Kaiholla voi muistella Peugeotin 404- ja 504 -malleja, joita ei ajamalla hajalle saanut, sama laatu koski Opelin Kadett-, Ascona-, Rekord -malleja… vanhoja muistellen.

Nykyisin Euroopan valtavirran autojen katteet ovat pieniä ja valmistusta haittaavat korkeat työvoimakulut. Eurooppa on myös erittäin vaikea markkina-alue, se ei ole yhtenäinen EU:n tähtiin piirtämä Eurooppa vaan koostuu 31 maasta, jolla jokaisella on oma autoverotuksensa ja kansalliset määräyksensä. Eurooppalaisten mieltymysten mukaista autoa on lähes mahdotonta myydä muualla ja toisaalta, jos Eurooppaan tuodaan esim. Brasiliassa maailmanautoksi suunniteltu auto niin katastrofi on valmis. Karvaimmin tämän koki Ford Ecosport -mallin kokeilulla. Euroopan hankaluuden ovat myös kokeneet japanilaiset. Honda on Euroopan markkinoilla enää marginaalimerkki, Mitsubishin pelastajaksi löytyi Nissan-Renault ja Subarua ei edes ACEA eli European Automobile Manufactures Association enää noteeraa. Tällä hetkellä ainoat, jotka loistavat Euroopassa ovat korealaiset. Hyundai/Kia -kaksikko on noussut ihan Toyotan ja Nissanin niskaan. Korealaiset pitävät Euroopan markkinoita koeteltuina, mutta… ”Jos Euroopassa menestyy, menestyy missä vaan”.

Peugeot, Citroën, Opel, DS ylituotannon purku

Mitä PSA tavoittelee Opelin ostolla? Ennen kaikkea sitä PSA:n pääjohtajan Tavaresin ilmoittamaa kasvua. Opelin ostolla PSA -konsernista tulisi Euroopan toiseksi suurin autonvalmistaja, niukasti isompi kuin ”rakas” Renault-Nissan, mutta jääden selvästi pienemmäksi kuin dieselgatessa kylpevä Volkswagen. Ostohinnaksi on arveltu noin 2,2 miljardia euroa. Summasta 1 miljardi maksettaisiin käteisenä ja toinen kuluisi Opelin velkojen nollaamiseen ja Saksan eläkerahastosta eroon pääsemiseen. Ostonkin jälkeen uusi PSA-konserni olisi vaarallisen riippuvainen Euroopan markkinoista, itse asiassa vielä enemmän. PSA on silti ulkona USA:n markkinoilta (missä Renault-Nissan on Nissanin ja Infinityn ansiosta erittäin vahva), Kiina on ollut Peugeotille pettymys (Renaultilla menee hyvin) ja Aasia kokonaan tuntematon (Renaultilla on Mitsubishi).

Opelissa PSA:ta kiinnostaa ennen kaikkea Opelin tuotekehitys sähköautoissa (Ampera) ja Opelin OnStar -kommunikaatiojärjestelmä. Asiaa vaikeuttaneen, että molempien pääkehitys on ollut USA:ssa Chevroletilla, onhan OnStar ollut käytöissä Detroitin omissa tuotteissa jo kohta 20 vuotta. Se, mitä PSA todennäköisesti ajaa taustalla on Euroopan ylituotannon purkua ja merkkikirjon vähentämistä. Kaikilla kolmella on tällä hetkellä yliuotanto-ongelma. Ja onhan jenkeissäkin ihan viime aikoina siivottu markkinoilta pois Saturn, Pontiac, Scion ja Suzuki -merkit. Synergia etuja löytyy myös osto-, myynti-, markkinointi- ja tuotekehityspuolelta.

Vauxhall, Saksa ja työpaikat

Opelilla on myös Vauxhall -jäänne, jolla on omat tehtaansa brittein saarilla Ellesmere Portissa sekä Lutonissa. Vauxhall työllistää suoraan 4.500 brittiä ja huoli työpaikoista onkova. Niinpä Carlos Tavares tapasi brittien pääministerin Theresa Mayn. Nähtävästi britit tarjoavat isojakin tukiaisia, jotta työpaikat säilyisivät saarivaltakunnassa Brexitin jälkeenkin. Brittien Vauxhallin ongelmana on Vauxhallin jättisuuret eläkevastuut (1,2 miljardia euroa). Näitä ei PSA suin surminkaan halua itselleen. Briteissä myös hermostuttiin, kun Tavernas ehti sanomaan PSA:n keskittyvän mantereelle. Toisaalta Saksassa on Opelilla neljä tehdasta, 19.000 työntekijää ja vahva IG Metall. Tavares on jo tavannut liittokansleri Angela Merkelin, joka vakuutti tapaamisen jälkeen Saksan työpaikkojen olevan turvattu. Mitä muuta Merkel voi sanoa? Saksassa on edessä syksyllä 2017 liittopäivävaalit ja Merkel on jo ilmoittanut halunsa jatkaa neljännelle kaudelle. Merkelin vaalikampanjaan ei tarvita Opelin tehtaan alasajoa. Pian Merkelin lausunnon jälkeen tihkui julkisuuteen tieto, että työpaikat olisivat turvattu vuoteen 2020 asti. Tämän jälkeen tihkui uudesta vuosiluvusta tietoja, joiden mukaan työpaikat olisi turvattuna vuoteen 2018. Viimeisin tieto oli, että sopimuksessa ei enää ole mainintaa Opelin työpaikkojen säilyttämisestä. Jos Detroit haluaa myydä miljoona tappioita tuottavan haaransa, on IG Metallilla hyvin vähän painoarvoa Detroitin suuntaan. Ja pitää muistaa kyseessä ei ole fuusio vaan osto.

Opelin myynti vaikuttaisi jenkeissä lähinnä Buickin -mallivalikoimaan. Nykyisin Buick Regal on yhtä kuin Opel Insignia, Buick Encore on yhtä kuin Mokka. Chevrolet Spark on yhtäkuin Opel Karl. Lisäksi on avoauto Buick Cascada. Yksikään ei ole mikään bestseller. Eli mallin korvaaminen sujunee GM:lta kohtuu kivuttomasti ja voidaan tehdä amerikkalainen auto amerikkalaisille. Saksan IG Metall tulee myös muistaa GM:n reipas toiminta Holdenin lopettamisessa, joka löytyy ihan lähiajan historiasta. Se oli yksi johtokunnan päätös, eikä siinä hirveästi edes pronssisia kädenpuristuksia jaettu. Eikä GM ”muistanut” kysyä mitään ammattiyhdistysliikkeeltä. Aussithan ostivat sitten Holdenin itselleen ja tuotanto jatkuu Ausseissa uusin mallein ja Ausseille rakas Holden -merkki säilyy. Briteissä on myös väläytelty ajatusta mahdollisen Holdenin tuotannon aloittamista, jos nykyiset tehtaat jäävät tyhjiksi. Aussimääräyksin tehty Holden vaan vaatii kovasti työtä ja pääomaa, jotta se täyttäisi Euroopan määräykset ja säädökset.

GM jää Eurooppaan

General Motors ei kokonaan poistu Euroopasta. GM:n tavoitteena on saada Corvette, Camaro- ja Cadillac -merkeille Euroopassa jalansija ja tietysti tulevaisuudessa GM kiinnostavat myös alati kasvavat Euroopan pickup -markkinat. Urheiluautojen, premiumin ja pickup -luokan markkinnat ovat myös erittäin hyväkatteisia. Silti maailman kolmanneksi suurin autonvalmistaja olisi Euroopassa kokoluokaltaan pienempi kuin esim. Ferrari.

General Motorsin uusi pääjohtaja Mary Barra on pannut tuulemaan. Barra valittiin toisen kerran peräkkäin Fortune -lehden ”Most Powerful Woman in the World” -tittelin saajaksi.

Suomessa Citroënin maahantuoja on Auto-Bon Oy, Peugeotin maahantuoja on Maan Auto Oy, molemmat ovat osa Veho-konsernia. Opelin maahantuojana toimii General Motors Finland Oy, todennäköisesti oston toteutuessa Opel siirtynee Vehon merkiksi. GM:llä tuskin on tarvetta pitää Corvetten, Camaron ja Cadillacin varassa omaa maahantuonti yksikköä. Ei tarvitse olla selvännäkijä, kun arvelee lähimmän GM pisteen löytyvän jatkossa Tukholmasta.

Historiallisesti puhutaan automerkeistä, joilla on pitkä historia takanaan. Peugeot valmisti ensimmäisen autonsa 1882, Opel vuonna 1889 ja Citroën vuonna 1919. Opelin pääomistajaksi General Motors tuli vuonna1931. Citroën fuusioitiin Peugeotiin vuonna 1976.

BFGoodrich Dakarin rengastoimittaja

BFGoodrich ja Dakar 2017 organisaatio julkistivat sopimuksen, jossa BFGoodrich toimii Dakar 2017 -rallin virallisena rengastoimittajana.

Dakar-rallin startatessa Paragyayn Asunciònissa tammikuussa 2017 BFGoodrichin renkaat ovat noin kolmensadan kilpailijan autossa. BFGoodrich tarjoaa kilpailijoiden käyttöön myös BFGoodrich Dakar Service Centerin, joka antaa teknistä apua 24 tuntia vuorokaudessa. Tämän vuoden, kolmessa maassa kulkevan reilut 8.000km pitkän reitin on puhuttu olevan vaativin Dakar -reitti, mitä on Etelä-Amerikassa tähän mennessä ajettu. Tarjolla on pitkiä lohkareisia, vuoristo-osuuksia yli 3.500metrin korkeudessa. Viime vuonnahan ratkaisu syntyi korkealla Bolivian vuoristossa ja nyt nuiden vuoristo-osuuksien määrää on kasvatettu Paraguan osuuksilla. Vuoristossa hyvin todennäköisesti sataa muutamana päivänä. Sade taas muuttaa vuoristopolut, mutaränneiksi ja tekee vuoristojokien ylityksistä haastavia. Reitin loppupäässä on myös ne erottelevat kaksi pitkää dyynipäivää. 

Renkaan kohdalta olosuhteet ovat siis mahdollisimman rankat. Dakaria varten BFGoodrich on kehittänyt kokonaan kaksi uutta rengasta All-Terrain KDR ja All-Terrain KDR2, lisäksi USA:n Baja -kilpailuja hallinneesta Baja T/A:sta on kehitetty Dakaria varten oma Baja T/A KR2 -rengas.

BFGoodrich All-Terrain KDR2: Dakar -ralliin varta vasten kehitetty, uniikki kilparengas. Sen ominaisuudet ovat samankaltaiset kuin BFGoodrich Baja T/A® KR2 -renkaan, mutta KDR2 on kevyempi ja siinä on uusi, erilainen pintakuvio. Se erikoisesti suunniteltu kevyempiä kilpa-autoja varten. Rengasta käyttävät ainakin tehdasteameistä Peugeot ja Toyota. Molemmillahan on ultakevyet, tehokkaat, keskimoottoriset ja takavetoiset kilpa-autot Dakarissa.

BFGoodrich All-Terrain KDR: kuten KDR2-renkaalla on tälläkin mallilla hyvä pito kaikentyyppisessä maastossa. KDR-malli on suunniteltu kestämään renkaan sivuihin kohdistuvia iskuja ja hankauksia. Teameistä rengasta käyttävät ainakin Minin tehdasteam X-Raid, Minin satelliittiteam ALL4 Racing ja Toyotan satelliittiteam Overdrive.

BFGoodrich Baja T/A KR2: tämä rengas, joka on hallinnut Baja-rallien aavikoita, tulee myös Dakar-rallin kaksivetoisten buggy-kilpureiden käyttöön. Baja T/A KR -renkaan kuviointi antaa erinomaisen pidon pehmeällä alustalla ja suojaa erittäin tehokkaasti renkaan sivuja. Rengasta käyttää yksityistallien buggyjen lisäksi Minin tehdastallin X-Raidin CBRA 2WD Buggy, jota ajaa Quatarin Mohamed Abu-Issa.

Kaikenkaikkiaan BFGoodrich toimittaa Dakar-rallia varten noin 300 kilpa-autoon renkaat ja huolehtii myös niiden huolloista yms. BFGoodrichin renkailla on Dakar voitettu 12-kertaa, viimeksi voittoon ajoi vuonna 2012 Stephane Peterhansel Minillä. Tuon jälkeenhän BFGoodrich keskittyi USA:ssa ajettaviin kilpailuihin, mutta Dakarin alati kasvava suosio on saanut BFGoodrichin palamaan ja isoin satsauksin. Kun aletaan kehittämään kokonaan uutta rengasta parille tehdastallille (Peugeot, Toyota) ei todellakaan puhutaan enää pennosista.