Sähköautojen pullonkaula tulossa vastaan

Viime viikolla Volkswagen ilmoitti tehneensä 50 miljardin euron edestä sitovia sähköautojen akkutilauksia niiden suurimmille valmistajille eli Ruotsalaiselle Northvoltille, Etelä-Korealaisille SKI:lle, LG Chemille ja Samsung SDI:lle ja myös Kiinan CATL:lle. Nimittäin Volkswagenin ensimmäisen täyssähköisen sarjatuotantoauton eli Audi e-tronin tuotantoa on jouduttu pudottamaan akkupulan vuoksi. Nykyisin puhutaan varsin pienistä määristä, mutta jo ensivuonna on selvää, että sähköautoja ei voida valmistaa akkupulan vuoksi sitä määrää, kun olisi tarvetta. Kysymys ei yksinomaan ole tehtaista vaan kolmesta mineraalista litiumista, nikkelistä ja koboltista.

Näistä tärkeimmän eli ”valkoiseksi öljyksi” sanotun litiumin tuotantoalueet ovat Australiassa, Kiinassa, Etelä-Amerikan ”kultaisessa kolmiossa” Argentiina, Chile ja Bolivia sekä USA:ssa Nevadassa. Tuotanto on neljän kaivosjätin hallussa eli Albermare (USA), SQM (Chile), FMC (Argentiina) ja Sichuan Tianqi (Kiina). Suomi liittyy myös kuvaan, sillä Keliber Oy on pikkuhiljaa tai sitä mukaan valitusrumba saadaan oikeusasteissa käsiteltyä, aloittamassa Keski-Pohjanmaalla Kaustisilla litium -kaivoksen. Esiintymän sanotaan olevan Euroopan suurin. Keliber oli laskenut kaivoksen olevan hyvin kannattava, jos litiumin keskihinta olisi 10.000USD/tonni, nyt sen hinta on maailmanpörssissä on noin 15.000USD/tonni ja analyytikot puhuvat 23.000USD/tonni hinnasta ennen vuoden loppua. Onneksi Keliber on pääosin kotimaisessa omistuksessa, pääomistajan ollessa valtio. Käytännössä Keliber on Kalevalan Sampo.

Terrafame tuottaa myös tärkeätä nikkeliä ja kobolttia. Terrafame on aloittanut nikkelin jalostuksen autojen akkuteollisuuden käyttöön. Sieltä nikkelistä saa huomattavasti paremman hinnan kuin terästeollisuudelta ja kysyntä on taattu. Terrafamen nikkeliesiintymä on Euroopan suurin.

Kolmannen mineraalin koboltin hinta on kolminkertaistunut tänä vuonna ollen 29.000USD/tonni. Koboltin suurin tuottaja on Kongo, mutta Suomessakin louhitaan Kyyjärven kaivoksella ja Terrafame on myös aloittamassa koboltin tuotannon. Myös Finncobalt on avaamassa uudestaan jo suljetun Outokummun Hautalammen kaivoksen. Sieltä on tarkoitus louhia kobolttia ja nikkeliä. Euroopan ainoat koboltti esiintymät ovat Suomessa.

Toivottavasti valtio osaisi käyttää nyt kerrankin fiksusti määräävää omistustaan Keliberissä ja Terrafamessa. Molemmat yhtiöt tulevat vuolemaan kultaa, jos vain keskittyvät sähköautojen akkupuoleen niin kuin lienee tarkoitus.

Sähköautojen kannalta keskeistä on myös akkutehtaiden tuotantokyky. Nyt ollaan tilanteessa, jossa kapasiteettia ei yksinkertaisesti ole. Eurooppaan on Saksaan  rakenteilla Kiinalaisen CATL:n akkutehdas, jonka tuotannon 14 GWh on jo ostanut BMW. Myös Kiinalainen SVOLT Energy Technology etsii myös tehdaspaikkaa Euroopasta 20 GWh akkutehtaalleen. Teslan akkutehtaan tuleminen Eurooppaan näyttää tällä hetkellä olevan kysymysmerkki, kysymys on lähinnä mikä on Tesla -mallien myyntiennuste jatkossa Euroopassa, onko kannattavaa rakentaa omaa tehdasta. On ennustettu, että vuoteen 2025 mennessä Euroopassa olisi noin 10 akkutehdasta.

Autonvalmistajien kannalta akkukehitys ja valmistus on pullonkaula. Tehtaita nykyisille litiumionin akuille ei laiteta pystyyn päivässä samoin kuin akkujen kehitys on polkenut pitkään paikallaan. Suomen tavoitteita liikenteenpäästöjen hillitsemiseen ei hallituksessa oltu realistisia tai edes vaivauduttu ottamaan asioista selvää. Puhumattakaan siitä, että sama pikkuauto on sähkökäyttöisenä 10.000e kalliimpi. Kuluttaja usein äänestää lompakollaan.

USA on kuitenkin automaailman veturi globaalisti ja jos Trumpin hallinnon esitys läpi mennessään jäädyttää autojen emissiopäästörajat vuoden 2020 tasolle aina vuoteen 2026 asti. Se tarkoittaisi, että sähköautojen infrastruktuuri USA:ssa ottaisi takapakkia. USA:ssa autonvalmistajat ovat jo laskeneet hyötyvänsä 319 miljardia dollaria, jos Trumpin esitys menee läpi. Kysymys kuuluu, onko Eurooppa yksin riittävän suuri markkina-alue, kun Kiinankin markkinat ovat hyvin kotikutoiset. Venäjä ei ole kiinnostunut eikä myöskään Aasia ostamaan sähköautoja. Jotenkin vaikuttaa, että EU omassa sähköauto politiikassaan on vähän kuin ajamassa käärmettä pyssyyn?

Autoteollisuuden kiirastuli

Jaguar Land Rover on lähestynyt Eurooppaan sijoituspiirejä selvittääkseen korkeakorkoisen lainan läpimenoa Euroopassa. Vielä vuoden vaihteessa JLR ilmoitti, että joukkovelkakirjan laskeminen ei olisi järkevää näissä olosuhteissa. Juuri tällöin tuli ilmi omistajayhtiön Tata Motorsin taloudelliset vaikeudet, jonka johdosta Tata Motorisin lainat luokiteltiin ”roskalaina” -luokkaan. Nyt lainan laskisi JLR ei Tata Motors. JLR alkuvuoden myynti on pysynyt viime vuoden mitoissa. Mutta se tärkeä Kiinan myynti on edelleen pohjalukemissa. Jenkeissä myyntiä ei ainakaan avita Amerikan kuluttajaraamatun J.D. Powerin viimeinen autovalmistajien rankkaus, jossa Jaguar ja Land Rover jakoivat kaksi viimeistä sijaa. Luokituslaitos Moody’s laski JLR luottoluokitusta B1:stä Ba3:een JLR tiedustelun tultua ilmi. JLR:lla on kahden vuoden sisään erääntymässä lainoja 1,08 miljardin euron arvosta. Niistä ensimmäinen 500 miljoonaa erääntyy marraskuussa 2019 ja toinen 500 miljoonaa maaliskuussa 2020.

Ford ilmoitti viime viikolla vähentävänsä 12.000 henkeä Euroopassa vuoden 2020 loppuun mennessä. Myöskin tehtaita suljetaan. Walesin Brigendin tehdas lopetetaan, Venäjällä sijaitseva Naberezhnye Chelnyn tehdas lopetetaan, St.Petersburghin tehdas lopetetaan ja samoin Elabugan tehdas, Ranskan Bordeauxin tehdas lopetetaan ja Slovakian tehdas on myyty autotarvikejätti Magnalle. Mallistosta Euroopassa lopetetaan C-Maxin, Grand C-Maxin ja Intiassa valmistettavan KA+ tuonti Eurooppaan lopetetaan.. Edge SUV-maasturi jää myyntiin seitsemään parhaiten myyvään Euroopan maahan (Suomi ei varmasti kuulu joukkoon). Euroopan organisaatio jaetaan kolmeen eri haaraan pakettiautot, henkilöautot ja USA-autot. Ford toivoo leikkausten jälkeen Euroopan nousevan voitolliseksi ja saavuttavan 6% katteen autonvalmistuksessa. USA tuontia kasvatetaan eli Mustangin lisäksi Eurooppaan aletaan tuomaan SUV-maasturi Explorerin hybrid -versiota.

Positiivisia uutisiakin kuuluu…Nykyisin PSA:n omistuksessa oleva Opel on palaamassa takaisin Venäjälle. Merkkihän vetäytyi kokonaan pois GM:n alas ajettua koko Venäjän toimintansa. PSA on puolestaan saanut niskaan EU:n komission. EU:n Antitrust -komissio katsoo Espanjan valtion taanneen rahalla (20,7 milj, euroa) uuden PSA:n tehtaan rakentamisen juuri Espanjaan.

Eniten autotehtaat varmaan kärvistelevät EU 2021 voimaan tulevien uusien emissiosääntöjen kanssa. Automalliston keskiarvo CO2 päästöt saavat olla vain 95g/km. Ja vuonna 2020 astuvat voimaan kiristetyt NOx -päästörajat. Eniten tästä kärsivät FiatChrysler ja Volkswagen Group. FCA:lla on suuri päästöisiä malleja, samoin Volkswagen ryhmään kuuluvat Porschet, RS-Audit jne… Ylityksistä tulevat sakot ovat kovat, nykytasolla FCA joutuisi maksamaan sakkoja 1,08 miljardia euroa ja Volkswagen 746 miljoonaa euroa. Muillakaan autotehtailla ei taida olla vapaita päästöoikeuksia myytävänä. Vuonna 2021 ainoastaan Volvo, Toyota ja Tesla ovat valmistajia, joilla jää päästöoikeuksia kaupan. Niitä FCA voi sitten ostella markkinahintaan pienentääkseen sakkoja ja näin FCA on jo tehnytkin esim. Teslan kanssa. EU:n päästörajat sekä kokoajan kasvavat turvallisuusvaatimukset myös muuttavat valmistajien strategioita. Opel on jo ilmoittanut lopettavansa Karl ja Adam -mallin tuotannon, Peugeot lopettaa 108 -mallin ja Citroen samoin C1 -sarjan. Ford on ilmoittanut lopettavansa KA:n tuonnin Eurooppaan. Volkswagen lopettaa Volkswagen Upin, Seat Miion ja Skoda Citigon. Mercedes myi Smartin Kiinaan ja on mielenkiintoista nähdä mitä Renault tekee Twingo -mallistolle, jota tehdään samassa tehtaassa kuin Smart. BMW:n on päätettävä mitä tehdä Mineille ja Volkswagenilla on myös pöydällä Polon, Skoda Fabian, Audi A1:en ja Seat Ibizan lopetus. FCA:lla on ongelma Fiat 500 ja Pandan kanssa. Miksi näin? Kiristyvät emissiomääräykset ja turvallisuusmääräykset vaativat tuhansien eurojen panostusta uusiin autoihin myös pieniin. Pienien autojen taas odotetaan olevan halpoja. Niiden myyntikate on pieni valmistajalle, joten hinnassa ei ole liikkumavaraa. Isommissa autoissa on enemmän liikkumavaraa. Japanilaiset valmistajat ovat ainoita, joiden kannattaa myydä pikkuautoja. Nimittäin Japanin omat markkinat tekevät valmistuksen kannattavaksi. Toyota otti muilta selvän etumatkan hybrid-autojen kehittelyssä ja noukkii nyt hedelmiä. Eurooppalaisten valmistajien taholta on laskettu 48V pienen hybrid systeemin lisää auton kustannuksia noin 600-1.000 euroa, täyshybridi lisää noin 2.000 euroa ja plug-in-hybrid 5.000 euroa. Miniautoja myytiin noin miljoona kappaletta viime vuonna Euroopassa ja pikkuautoja noin kolme miljoonaa kappaletta. Ainakin suurin osa autonvalmistajista on sähköistämässä kiireellä pieniä autojaan. Renault Zoen hyvä menestys on antanut uskoa. Mutta niin kuin VW:n johtaja sanoi…pikkuautoja tehdään aina, mutta aikaisemmin niiden hinnat olivat 12-14.000 euroa, nyt sama auto maksaa sähköisenä 18-20.000 euroa.

Suurin osa valmistajista on jättänyt diesel-moottorin kehittelyn sikseen. Dieselin maineen pudotus oli niin raju lähinnä emissioskandaalin ja median vauhdittamana, että autotehtaiden oli maineensa puolesta hakeuduttava eroon dieseleistä. Mercedes on kaikessa hiljaisuudessa jatkanut diesel-moottorin kehittämistä ja viime testeissä Mercedeksen uusilla OM654-, OM654q- ja OM656 -moottoreilla on alitettu vuonna 2020 voimaan tulevat NOx raja-arvot reilusti. Testi tehtiin saksalaisen Auto Motor und Sport -lehden ja ADACin yhteistyönä ja testissä olivat uudet Mercedeksen C220d ja C300d -mallit. Esimerkiksi C300d ne julkisuuteen nousseet NOx -päästöt olivat RDE -testissä 13mg/km, kun vuonna 2020 on raja-arvo 80mg/km. Erot ovat selkeät. Mercedes vain osoittaa, että toinen tiekin on mahdollinen.